Lauantaita! Nyt on niin mahtavat ulkoilukelit, että aamun lenkin jälkeen ulkoiluinto nousi entisestään. Pitänee siis kohta taas pukeutua lumileikkeihin!

Mutta sitä ennen pieni tiedotus, jonka lupasin jakaa teille!
Ensi viikon perjantaina sekä lauantaina, Kauppakeskus Arabiassa Helsingissä järjestetään me&i rekrytointitapahtuma, sekä ystävämyynti. Ystävämyynnissä edellisten kausien tuotteita edullisin hinnoin 5€-15€, ja rekrytapahtumassa tietenkin tietoa me&i -myyjäksi ryhtymisestä. Rekrytointitapahtuma järjestetään perjantaina 13.1.2017 klo. 10-12, ja kaikilla rekryyn osallistuneilla on etuosto-oikeus ystävämyyntiin.

Mikäli siis meandin vaatteet, tai mahdollinen ura myyjänä kiinnostavat, säntää paikalle! Tapahtumalla on oma Facebook-sivu, josta löydät lisää infoa ja vastauksia mahdollisiin kysymyksiin. Tapahtumasivulle pääset tästä.

Palailen vielä myöhemmin tänään makuuhuonekuvin, mutta nyt lumisesta lauantaista nauttimaan!

Ihanaa viikonloppua!

Tallenna

Hellohello!

Hassu fiilis tästä loppaisesta, tuntuu että sitä jouluakin touhuttiin juuri, ja nyt se sitten on ohi. Tai no, voihan sen katsoa päättyväksi vasta Nuutin päivään, mutta minulle itselleni loppiainen on nimenomaan joulun päättymistä. Eikä kyse ole niinkään koristeista tai mistään muustakaan ulkoisesta. Lähinnä siitä tunteesta, että joulu on nyt yksinkertaisesti ohi

Loppiainen on myös eräänlainen virstanpylväs päivän pitenemisessä. Johtunee varmaan murteellisista ja alueellisista eroista, puhutaanko kukon- vain kananaskelista, ja missä kohtaa hullu huomaa eron päivän pitenemisessä, mutta minä olen kasvanut juurikin sen sananparren mukaan, että tapanina päivä on kukonaskelta pidempi, ja loppiaisena sen hullukin jo huomaa. Ja huomaahan sen. Paitsi että päivät ovat kirkkaita auringonpaisteesta ja lumisesta maisemasta johtuen, tulee pimeäkin jo huomattavasti myöhemmin.

Ehkä kuitenkin suurin loppiaisen tuoma muutos on se, että tämän viikonlopun jälkeen jatkuu arki. Niin tervetullutta kuin tavallinen elämä jälleen onkin, samalla se hiukan hirvittää. Viime vuonna arki näytti sen kiireisimmän puolensa, ja meitä aikuisia vaivasi loputon riittämättömyydentunne. Tälle vuodelle hankimme perhekalenterin, jonka toivomme tuovan jonkinlaista helpotusta arkiseen organisointiin. Eihän sekään ihmeisiin pysty, ja elämä on yllätyksiä täynnä, mutta ajattelen, että niistä yllätyksistäkin selvitään paremmin, kun puitteet noin muuten ovat kunnossa.

Vaikka mieli vaeltaakin jo tulevassa arjessa, tämä viikonloppu kuitenkin yritetään pyhittää vielä rennolle olemiselle. Pikkuhiljaa siirrytään aikaisempaan iltaan ja varhaisempaan heräämiseen, mutta muuten ollaan lomatunnelmissa. Ladataan akkuja ja otetaan aurinkoisista keleistä ilo irti.

Leppoisaa loppiaista ja suloista viikonlopun aloitusta.

Tallenna

Aurinkoa ihanat! Vitsi mitkä kelit. Jotenkin tuo talvi tulee nyt niin tarpeeseen, vaikka tosin ihan paukkupakkasten ystävä en ole minäkään.  No, pakkasellakin on tehtävänsä, joten antaa nyt paukkua hetken aikaa ainakin.

Eilen ohjelmassa oli vuoden ensimmäiset treffit. Vähän aikuistenaikaa lasten yökyläillessä mummulassa. Ulkona syöminenkin osaa joskus olla luksusta, vaikka romanttiset kävelyt Aurajoen rannassa jäivätkin pakkasen vuoksi tekemättä. Tänään uni olisikin sitten maittanut vähän pidempään, mutta kas eikös sen uunin korjaajan pitänyt nyt sitten tulla aamulla viisitoista yli kahdeksan! Ja sekin aivan turhaan, mikä ketutti entistä enemmän. Heti joulun pyhien jälkeen kun varasimme takuuhuoltoa, huollon tekevä yritys ilmoitti, että asiaan tarttuminen menee tammikuun viidenteen, jotta tarvittavat osat ehtivät saapua. No, tänään täällä kävi korjaaja toteamassa, ettei uunille voi nyt tehdä mitään, vaan hänen pitää tilata se osa ensin! Whaaat!?! Ollaankohan tässä nyt sitten uunitta toisetkin puolitoista viikkoa…

Vaikka pieni irtiotto tulikin hyvään saumaan, vanhassa talossa huomaa kyllä sen, ettei kotona ollut illalla kipinävahtia. Kylmässä nukutut yöunet olivat tosin parhaat pitkiin aikoihin, mutta aamulla kolea talo laittoi kyllä viluttamaan. Luulin jo aamulla hetken kamiinan kyljessä värjötellessäni, etten selviä talvesta, mutta eiköhän sitä taas tästäkin vilusta yli päästä. Tosin eipä ole Kyllillä ja Almallakaan ollut tänään hinkua ulkoilemaan, ja Taavi nyt etsii aina muutenkin sen talon kuumimman paikan. Muistan kuinka jo lapsena kadehdin kissaa, joka jäi talviaamuisin loikoilemaan kylpyhuoneen lattian kuumimpaan kohtaan. Ollapa kissa!

Saatatte ehkä arvata, että nahkikset ovat ottaneet paikan housujen kunkkuna. Tällä kertaa yhdistin ne pitkään neulettakkiin (Ellokselta) ja kokonaisuus on jälleen sopivan rento.

Ihanaa loppiaisenaattoa ja pitäkäähän itsenne lämpöisinä! ♡

Tallenna