Sateen jälkeen

26.6.2017

Maanantaita muruset! Toivottavasti juhannuksesta on toivuttu ja uusi viikko polkaistu mukavasti käyntiin.

Täällä synkän musta taivas rakoilee välillä auringolle, ja välillä sataa ja paistaa yhtä aikaa. Ulkona on kuitenkin rehevän vihreää, eikä se tuosta ainakaan vähene, kun seuraava lämpöaalto osuu kohdalla. Itse asiassa nytkin voisi kuvitella olevansa jossakin tropiikissa, jos vain ei paleltaisi niin kovasti. Villasukissa värjöttely jatkuu siis toistaiseksi. Olin jopa aamulla niin viluinen, että lähdin lenkille miltei talvitamineissa ja kotiin pitikin hölkötellä takki vyötärölle sidottuna. No, tuli ainakin hiki!

Juhannuksen luottovaate on ollut punainen alelöytöneule, joka poikkeaa mukavasti vaatekaappini värilinjasta. Väri on (varsinkin kuvissa) sellainen fiesta red, sävy, jonka nimen olen muuten oppinut mieheltäni (harvoin näin päin!). En ollut koskaan kuullutkaan fiesta redistä, kunnes joskus, mieheni teettäessä instrumenttia itselleen, seurasin sivusta sitä täydellisen punaisen valintaa. Fiesta red painui mieleeni ihan siitäkin syystä, etten ollut koskaan tajunnut, mikä sävyihminen mieheni sisällä asuukaan. 😀

Näin sateen jälkeen puutarha on kuin miljoonilla timanteilla koristeltu. Suurien lehtien päälle jääneet vesipisarat ovat luonnon omaa taidetta parhaimmillaan, ja huomaan, että liian harvoin tulee ihasteltua asioita tässä valossa. Sitä odottaa aurinkoa ja lämpimiä säitä, kuin kaikki olisi kauneimmillaan juuri silloin. Vaikka toki juuri puutarha aurinkoisessa säässä kukoistaakin, löytyy sitä kauneutta näistäkin hetkistä. Täytyy vain malttaa katselle ympärilleen!

Kesäkuun viimeisen viikon maanantaihin on jo ehtinyt mahtua kaikenlaista. Supikoiran levittämien roskien siivoamista, puhelun päiväkodista (vei väkisinkin ajatukset syksyyn ja uudenlaisen arjen aloitukseen) ja pyykkikoneen pyöritystä. Iltapäivällä olisi tarkoitus jatkaa kesähuoneen kimpussa. Siinä puuhassa pitäisikin nyt kiriä oikein kunnolla. Sitä ennen kuitenkin muutama erä Afrikan tähteä lasten kanssa ja jos taivaankappaleet vain asettuvat suotuisasti, myös pienet päiväunet ovat listalla.

Kaunista uutta viikkoa!


Juhannuksen päätös ja mustikkakääretorttu

25.6.2017

Suloista sunnuntaita!

Kesän ensimmäinen kunnollinen ukkoskuuro saatiin tänään juuri kun grilliruuat olivat sopivasti kypsyneet. Kunnon salamointia ja jyrinää, joten ruuan jälkeen jätin suunnittelemani lenkin suosiolla välistä ja keskityin kirjaani. Oikein mukava tapa viettää sateista sunnuntaita.

Innokkaita raveihin lähtijöitä ei aamupäivällä ilmoittautunut, joten suunnitelma haudattiin ja vaihdettiin toiseen. Vähän parempaa ruokaa ja sauna. Ja onpa tuo saunakin omalla kohdallani merkityksellinen, nimittäin vuoden ensimmäinen lajiaan. ”Joskus ja jouluna” taipuukin useimmiten kohdallani tässä asiassa muotoon ”joskus ja juhannuksena”. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, vaikka saunomisesta oikein innostuisi! 🙂

Varjopaikan syreenit ovat vielä terhakassa kukassa ja kukintoja riittää paitsi maljakkoon, myös lautaselle. Tällä kertaa mustikkakääretortun seuraksi. Tämä kääris on siis se, joka taipui myös kakuksi, ja reseptin voit käydä nappaamassa täältä.

Tässä nyt hiukan arvon, lähteäkö sinne lenkille vai ei. Sää-appi näyttää kyllä vettä ja salamointia, mutta juuri nyt ei satu satamaan. Kaksin aina kaunihimpi, joten taidan houkutella itselleni seuralaisen mukaan. 🙂

Suloista sunnuntaita ja juhannuksen päätöstä! ♡


Rauhallista juhannuksen jatkoa

24.6.2017

Sade piiskaa ikkunoita, ja juhannuspäivän parasta antia onkin ollut peiton alla värjöttely kera kirjan. Mutta eikös ne parhaat kelit ole usein vasta sitten juhannuksen jälkeen, ja se riittää mulle ihan mainiosti. Tässä villasukissa hipsutellessa mietin kyllä jo sitäkin, josko kaminaan tuikkaisi tulen ihan vain tunnelman vuoksi. 🙂

Koska torstain ja perjantain välisenä yönä kömmin sänkyyn vasta kahden aikaan, eilinen meni tottumattomalta valvojalta hiukan sumussa. Onneksi pääsimme vanhempieni valmiiseen juhannuspöytään, eikä eilen tarvinnut taipua sen kummallisempiin suorituksiin. Lasten kanssa kömmittiinkin peiton alle, kun muut vasta ihailivat kokkojaan.

Juhannuspäivä menee siis varsin rennossa tunnelmassa ihan kotosalla ja kuten muinakin vuosina, vietämme sitten keskikesän juhlaa perheen kesken vähän jälkijunassa. Nyt kuitenkin nautitaan rennosta oleilusta ja pionikimpuista. Illalla vähän herkkuja ja ehkä se perinteinen lauantain Neiti Marple.

Toivottavasti juhannuksenne on ollut mukava ja rentouttava arjesta irtautuminen. Koska säälle ei voi mitään, sitä on turha sen enempää surkutella. Jos huomenna kuitenkin on yhtään parempi keli kuin tänään, meillä on tarkoituksena mennä raveihin. Noloa myöntää, etten ole koskaan sellaisissa ollut, vaikka juhannusravit ovatkin ehdottomasti tämän kylän suurin tapahtuma. Mutta hauskaahan se on aina kokea jotakin uuttakin. 🙂

Turvallista juhannuksen jatkoa ja leppoisaa lauantai-iltaa! ♡