Aurinkoista kesäiltaa!

Tänään on grillattu, käyty kesäkahvilassa ja nautittu muuten vain kesäisestä säästä. Silti pieni haikeuskin ehti jo iskeä, lähinnä ajan kulumisesta ja kesän kulumisesta. Tuntuisi nimittäin ihanalta pysäyttää kellot juuri tähän, ja jättää kalenterin lehti ikuisesti heinäkuun alkupuoliskolle, mutta eipä se kai ole mahdollista.

Olen aina ilmoittautunut kevätihmiseksi, mutta huomaan vuosi vuodelta rakastavani kesää jatkuvasti enemmän. Kenties viileämmät kesät ovat jollakin tapaa sitten olleet itselleni mieluisempia. Tai ehkä ihminen vain muuttuu? Vaikka edelleen pidän kevättä mielenkiintoisimpana vuodenaikana, antaa kesä isossa pihassakin jatkuvasti uutta ihailtavaa. Niin ihana kuin onkin nähdä nuppujen aukeavan, on asialla kuitenkin aina kääntöpuolensa.

Kesää on yhä jäljellä, ja niin on pionejakin. Silti maahan tippuvat terälehdet muistuttavat vuoden kierrosta. Aika aikaansa kutakin, ja tästä hetkestä pitää nauttia juuri nyt.

Vielä kerran pionipenkki täydessä loistossaan. Ihanaa iltaa! ♡

Johan se on maanantaikin yhtä juhlaa, kun leipoo kakun! Likipitäen täydellinen, kun kyseessä on suklaakakku!

Tämä suklaakakku on oikeastaan sama, kuin pari vuotta sitten tekemäni suklaa-mascarponekakku, mutta ulkonäöltään nyt hieman päivitetty. Tässä versiossa mascarponetäyte on levitetty tasaisesti kakun päälle, mutta sisältä tämäkin on silti se sama mehevä suklaakakku, joka saa makua muun muassa fariinisokerista. Jos haluat kakusta enemmän half naked cake -tyylisen, riittää vähempikin täytteen määrä.
Tällä kertaa kakun viimeistelee suklaaganache, joka valutetaan reunoille. Koristeeksi käyvät niin kukat kuin hedelmätkin. Itse metsästin kirsikoita, mutta tyydyin metsään levinneisiin, ja varjossa kasvaviin juhannusruusuihin.

Suklaa-mascarponekakku
Kakkupohja(t)
2 ½ dl vehnäjauhoja
½ dl kaakaojauhetta
¼ tl leivinjauhetta
¼ tl ruokasoodaa
¼ tl suolaa
100 g huoneenlämpöistä voita
1 ¾ dl fariinisokeria
1 iso kananmuna
1 suuri munankeltuainen
75 g sulatettua suklaata
1 tl vaniljasokeria
1 ¼ dl maitoa

+ voita ja kaakaojauhetta (tai jauhoja) vuokien voiteluun ja jauhottamiseen

Täyte ja kakun kuorrutus
250 g mascarponejuustoa
¾ dl kaakaojauhetta
1 dl tomusokeria
2 ½ dl kuohukermaa
250 g tuoreita marjoja

Sekoita keskenään jauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe, ruokasooda ja suola. Vatkaa voi ja fariinisokeri vaaleaksi vaahdoksi, ja lisää koko ajan vatkaten kananmuna, munankeltuainen, sulatettu suklaa ja vaniljasokeri. Lisää jauhoseos ja maito pienissä erissä, ja vatkaa kunnes taikona on tasaista. Jaa taikina kahteen vuokaan (n. 15-17cm) ja paista uunin keskiosassa 175°C/n. 23 minuttia.

Vatkaa mascarponejuusto, kaakaojauhe ja tomusokeri tasaiseksi tahnaksi. Lisää kermaa vähitellen ja vatkaa täytteestä sopivan kiinteä.
Levitä puolet täytteestä toiselle kakkupohjalle ja lisää päälle haluamiasi marjoja. Esimerkiksi mansikat kannattaa siivuttaa tai kuutioida pieneksi. Laita toinen kakkupohja päälle, ja levitä loput täytteestä kakun päälle ja tasoita.

Suklaaganache
100 g tummaa suklaata
¾ dl kermaa
nokare voita

Pilko suklaa kulhoon ja lämmitä kerma. Kaada kuuma kerma suklaan päälle ja sekoita. Kun kaikki suklaa on sulanut tasaisesti kerman joukkoon, lisää nokare voita ja anna sen sulaa suklaaganachen joukkoon. Jos voi ei enää sula tasaisesti seokseen, käytä sitä pieni hetki mikrossa, tai sekoita kulhoa vesihauteessa.
Kun ganache on hiukan jäähtynyt laita se pursotinpussiin ja pursotta kakun reunoille valumat. Pursota loppu ganache varovasti kakun päälle ja tasoittele halutessasi nuolijalla tai veitsellä.
Lisää kakkuun koristeet kun ganache on vielä pehmeää, jotta ne tarttuvat kakun pintaan tukevasti.

Ganache käy yhtä hyvin myös koko kakun kuorruttamiseen, sillä se säilyy helposti leikattavana jäähdyttyäänkin. Jos kuitenkin käytät kuorrutteeseen maitosuklaata, vähennä kerman määrää, jotta ganache hyytyy kunnolla. Itse käytin kaapista löytyneen tumman suklaalevyn, joka sisälsi myös pieniä suolahippuja. Uskomattoman herkullinen lopputulos!

Mukavaa alkua viikollenne!

Huh, mikä kesä! Nyt on kelit kohdillaan, ja täällä on ainakin viimeiset pari päivää nautittu taas ulkoilmaelämästä.
Neljä vuotta sitten vietettiin ensimmäistä kesää tässä talossa ja mieheni askarteli minulle neljä kasvimaan kehikkoa, kun en onnistunut saamaan mistään lavakauluksia siihen hätään. Taisi olla heti seuraavana kesänä, kun sitten bongasin lavakaulukset eräästä pihasta ja hieroin niistä edulliset kaupat. Koska mieheni tekemät kasvimaanlaidat olivat kuitenkin ehtineet harmaantua hienosti, ajattelin, että käytän kaulukset jossain muualla, ja sijoitimme ne ”ihan vain väliaikaisesti” ulkorakennuksen taakse seinän nojalle. Ja sinne ne pahukset sitten jäivätkin nokkosten piirittämiksi.

Eilisen pihapuuhastelun lomassa mieleeni kuitenkin iski, että hitto vie, omistan muuten ne kivat lavakaulukset ja jossain ne on hyvässä tallessakin. Koska edelliset kasvimaan laidat alkoivat jo neljän vuoden jälkeen nauraa nurkistaan, kiskaistiin tänään heti aamulla päivän pihatyöt käyntiin vaihtamalla ne mieheni tekemät noihin saranakulmaisiin. Ja voi että, niistä tulikin hienot! Olivatpa vielä nuo edelliset miltei samaa kokoakin kuin lavakaulukset, joten vaihto onnistui nopeasti. Vähän multaa ulkoreunoille ja nurmikonsiementä, niin kyllä ne siihen paikalleen vielä jämähtävätkin. Ja näillä mennään nyt siihen asti, kunnes suuri hyötypuutarhani joskus saa paikkansa sieltä nokkosta ja jättipalsamia puskevasta joutomaasta. Sekään ei nyt ole ihan tämän päivän asia, mutta raivaustyöt on nekin lykätty tämän päivän aikana vauhtiin, joten pikkuhiljaa mennään eteenpäin!

Uusien perunoiden ja savukalan jälkeen ajattelin palkita itseni kahvilla ja uudella Lantliv -lehdellä, sekä napsia muutaman kuvan teillekin. Teinkin itselleni oikein hienon jääkahvin uusista Nespresso On Ice -kapseleista ja levittäydyin tuonne lempipaikalleni. Sen verran oli herkullista tuo kylmä maitovaahto, että joutuikin parempiin suihin…

Liekö meillä olla ensi yönä pirteä kissa? 😀

Kaunista sunnuntai-iltaa!

Save