Pellavapäitä ja kultakutreja / XZ Muumi -arvonta

29.10.2017

Sunnuntaihuomenet! Lauantaisauna taitaa kuulua useammankin suomalaisperheen viikonloppuun. Meillä saunapäivä osuu harvemmin lauantaille, mutta eihän se niin päivän päälle olekaan. Suomalaisessa saunakulttuurissa on jotakin, jonka viehätyksen olen itse oppinut vasta ihan parin viime vuoden aikana, joten siinäkään mielessä ei meillä olla saunapäivän kanssa niin turhan tarkkoja. Siinä missä saunominen oli ennen puhtaasti puhdistautumista, on löylyttely nykyisin enemmänkin  nautiskelua, jonka sivutuotteena toki saunoja myös puhdistuu. Keittiön altaasta saunan lauteille on pitkä matka, mutta sopiipa siihen väliin montaa muutakin tapaa kylvettää vauvoja tai lapsia. Siitä lisää tässä tässä postauksessa, joka on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä yhdessä  XZ Muumin kanssa.

Noin viisi vuotta sitten, syksyllä 2012, lompsin ison vatsani kanssa kumisaappaat jalassa purujen seassa kohteenani kylpyhuone. Muistan sillä hetkellä kysyneeni itseltäni, että miksi ihmeessä?! Että eikö kerta olisi riittänyt!
Jälkimmäisellä en suinkaan viitannut pyöreään olotilaani, vaan niihin olosuhteisiin, joihin olin taas yhdistämässä pientä ihmisen alkua. Nimittäin esikoinen kylpi aikoinaan keittiön altaassa, kun edellisen kodin kylppäriremontti viivästyi ja viivästyi. Ja vaikka eteiseen saatiinkin lattialaudat ennen Klaaran syntymää, voinen kuitenkin sanoa, että molempien lasten ensimmäiset elinvuodet on vietetty jokseenkin poikkeuksellisissa oloissa niin vedentulon, pyykinpesun kuin itse peseytymisenkin osalta. Jos saunapäivä ei siis osukaan joka viikko samaan viikonpäivään, koen kuitenkin, että nykyinen elämämme edustaa arjen rutiineja ja pysyvyyttä. 🙂

Kahden pellavapään äitinä ne suihku- ja saunahetket eivät toki aina ole olleet niitä helpoimpia mahdollisia. Koska esikoisella pidettiin mahdollisimman pitkään paksuja enkelinkiharoita, ja kuopuksen kultakutrit kasvavat ja vahvistuvat edelleen, myös hiustenpesu on aiheuttanut niitä vähemmän mukavia pesuhetkiä. Vaikka toinen lapsista jo peseytyykin itsenäisesti, nuoremman peseytyminen on yhä meidän aikuisten vastuulla. Juuri nyt ollaan kuitenkin pääsemässä pahimman vesikammon yli, ja hiusten pesu on saatu jokseenkin sujumaan miellyttävimmissä merkeissä. Sen lisäksi, että ennen hiusten pesua käydään läpi ne vinkit, joilla vesi valuisi kasvojen sijaan kohti selkää, on nuoremman kanssa pitänyt käydä myös keskustelua hiusten pituudesta. Nimittäin jos pitkät ja paksut hiukset haluaa pitää, niitä on toki myös pestävä – ja hiustenpesu täytyy vain sietää yhtenä peseytymisen osana. Se, miten lapsi asiat kokee, on kuitenkin pitkälti meidän aikuisten suunnittelusta ja valmisteluista kiinni. Kun peseytymiseen liitetään hyviä asioita, kuten vaikka saunan jälkeinen vähän parempi iltapala, ja lapsen ottaminen mukaan shampookaupoille, ollaan jo pitkällä valmisteluiden osalta.

 

Meillä on aina käytetty XZ Muumi -tuotteita. Ennen nämä klassikot pakattiin vaaleansinisiin ja vaaleanpunaisiin pakkauksiin, joista lapsille on valikoitunut omat suosikkinsa (ainakin meillä) varsin perinteisellä jaottelulla. Nyt uudistuneet pakkaukset paitsi jättävät perinteisen värierottelun taakseen, miellyttävät myös äidin silmää edemmän. Onpa pakkausten uusi ulkonäkö myös piristävää vaihtelua shampoohyllyllä suurta valintaa tehdessä. 🙂 Ja hei, muumit ovat muumeja väreistä ja hahmoista välittämättä. Meillä nimittäin myös esikoisen korkkiruuveja selvitettiin Niiskuneidin selvityssuihkeella, eikä tuotteen mahdollista tyttömäisyyttä tullut koskaan sen enempää mietittyä.

Kun mietitään kosmetiikkatuotteita, joita käytetään erityisesti lapsille, ainakin omassa mielessäni korostuu tuotteen turvallisuus ja hellävaraisuus. Mitä vähemmän kemikaaleja tuotteet sisältävät sen parempi. Kun puhutaan tuotteen luottavuudesta, kotimaisuus nousee myös listallani kärkeen. Suomessa valmistettu tuote herättää luottamusta ja myöskin arvostusta. Avainlippu kun itselleni paitsi puhtauden, myöskin työllisyyden symboli. Itse Muumit taasen koen suomalaisena kansallisaarteena, jonka merkityksen muistaa viimeistään kun katselee turistien intoa hamstrata Muumituotteita tuliaiskasseihinsa. Nimittäin meille varsin arkinen kolmen euron shampoopullo on melkoinen luksustuote maailmalla!

Pelkästään kotimaisuus ei tietenkään ole oman valintani ainoa peruste, vaan arvostan myös silikoonittomuutta ja väriaineiden puuttumista. Ja vaikka meillä ollaankin nyt siinä iässä, että vadelman ja banaanin tuoksut koetaan puhtaasti plussana, nostan hattua tuotesarjan täysin hajusteettomalle suihkushampoolle, joka toimii vaikka ihan sen pienimmän perheenjäsenen pesunesteenä.

Lapsen pitkien ja paksujen hiusten pesussa 2in1 tuote on aina pelkkää plussaa. Kun hiukset selvittelee takuista ennen pesua ja vaahdotuksen hoitaa hellävaraisesti, vain yhdellä tuotteella ja yhdellä huuhtelukerralla nopeuttaa suihkussa käyntiä ja hiustenpesua. Meillä Klaaran pitkät ja paksut kutrit suihkutellaan pyyhekuivauksen jälkeen Muumi selvityssuihkeella, jonka jälkeen hiuksia kuivataan föönaamalla. Klaaran hiukset ovat nimittäin niin paksut, että illan pesun jäljiltä ne ovat märät vielä aamullakin, mikäli kuivumista ei pikkuisen aviteta. Hieman kostean hiukset palmikoidaan illalla ja aamulla tuloksena on silkin pehmoiset kiharat. Meillä erilaiset palmikkokampaukset ovat myös osa arkiaamujen rutiinia, sillä kampaus myös pitää hiukset puhtaana päivän leikkien aikana.

Meillä on perinteisesti sujautettu kalenteritontun taskuihin joulukuun aamujen iloksi myös hyötytuotteita, ja Muumituotteet hammastahnasta shampoisiin kuuluvat juurikin näihin. Nyt myös kolmella teistä on mahdollisuus voittaa XZ Muumi -tuotepaketti joko pikkuiseksi lahjaksi, joulukalenterin täytteeksi tai ihan vain arkea ilostuttamaan ja helpottamaan.

Kerro kommenttiboksissa oma XZ Muumi -suosikkisi tai jaa mieleenpainuvin muistosi lasten kylpy- tai pesuhetkistä. Jättämällä kommentin viimeistään sunnuntaina 5.11. ja olet mukana n. 15 euron arvoisen tuotepaketin arvonnassa. Tuotepaketteja arvotaan yhteensä kolme kappaletta. Kilpailun säännöt löydät täältä.

Tallenna

Tallenna


winter wonderland

28.10.2017

Viikonloppua!

Tiedättekö, aika usein törmään kysymykseen, että eikö sitä blogia voisi tehdä vähän kuin ennakkoon, eli ottaa kuvia jemmaan ja tehdä sitten nopeasti ne postaukset. Vastaan aina, että toki, mutta se ei vain oikein toimi itselläni. Olen nimittäin sen verran hetkessä eläjä, että postaukset tulevat ulos oikeastaan melko reaaliajassa. Toki yhteistyöpostaukset, jotka tulevat Indieplacen kautta pitää tehdä aikataulun mukaan valmiiksi aina ennen julkaisua, mutta nämä ihan tavalliset turinat syntyvät jotakuinkin päivän fiiliksen mukaan. Toki joskus tulee räpsittyä kuvia silkasta ilosta, mutta useimmiten ne jäävät ”käyttämättä”, koska elämä elääkin eteenpäin, ja kuvat tuntuisivat jotenkin yli-ikäisiltä. Esimerkiksi en pysty käyttämään viikko sitten otettua kuvaa, jossa näkyy se sama tulppaanikimppu, joka vilahti teille jo tuoreena. Koen, että te lukijat narauttaisitte minut alta aikayksikön. Vaikka eihän se tietenkään kiellettyä olisi, mutta kun vain olen vähän tällainen nipo myös tuossa asiassa.

Toisaalta tiedän myös bloggaajia, jotka hyvinkin suunnitelmallisesti kirjaavat itselleen niin vuosittaista, kuin kuukausittaistakin toimintasuunnitelmaa. Kuinka monta sisustuspostausta, kuinka monta omaa pärstää, ja millä aikavälillä. Salaa aina ihailen tätä ihmistyyppiä, ja voi miten monta muistikirjaa olen itsekin ostanut ajatuksena ”harkitun sisällön tuottaminen”. Jos jossain määrin minustakin löytyy pedantti puoleni, niin ihan tällaiseen suunnitelmallisuuteni sekään ei taivu.

Kuten siis ehkä arvaatte jo alustuksesta, nämä kuvat eivät ole tältä päivältä. Varsin hyvä esimerkki siitä, kun yritän olla kaukaa viisas ja napsia viikonlopun blogikuvat jo ennakkoon perjantaina. Toki olisin voinut laittaa nämä kuvat ulos jo eilen, ja jättää eilisen postauksen kuvat tälle päivälle, mutta fiilis meni taas puhtaan järjen ja suunnitelmallisuuden edelle. Mutta hei, tokkopa se talvi tässä oli, eli ajatellaan vaikka, että olen lumikuvineni aikaani edellä, enkä suinkaan jäljessä! Uusi toppatakkini sai siis jonkinlaisen sisäänajon, vaikka jääkin taas toistaiseksi odottamaan talvisempaa säätä.

Olen jo ainakin pari talvea mennyt siskoltani ostamassani mustassa (varsin unisex-mallisessa) toppatakissa, mutta tänä syksynä päätin, että lämmin toppis lukeutuu omalle hankintalistalleni. Vaikka vanha takkini palvelee ja lämmitää oikein hyvin edelleen, koen, että on kivaa vaihtelua kun koiran ulkoiluttamiseen ja ”kylillä käyntiin” on eri takit. Koska vihreä väri on nyt muodostunut itselleni jopa jonkinlaiseksi pakkomielteeksi, piti takkikin tietysti hankkia tuossa metsäisessä sävyssä. Useamman takin sovittamisen jälkeen tämä Selected Femmen pitkä untuvatakki nousi suosikikseni.

Jos eilen liki kahlattiin lumessa on tänään palattu kuitenkin syksyn kurakeleihin. Mutta ei se mitään! Kynttilät palamaan (ne joulun tuoksuiset) ja uusimman Lantliv -lehden kanssa ajatukset jouluisempaan tunnelmaan. Sitä paitsi, kohta on taas jo niin pimeää, että eihän sitä edes tiedä, minkälainen keli ikkunan takana on.

Ei siis vaivuta synkkyyteen, vaan kaivetaan se kivan kutkuttava talvifiilis jostakin mielen perukoilta ja jaksetaan uskoa, että nämä lumimaistiaiset eivät olleet turhaa lupausta tulevasta. Rentouttavaa ja tunnelmallista viikonloppua!

P.S. Ensiyönä saa nukkua tunnin pidempään! Arvostan suuresti! 🙂

P.P.S. Muistakaa hyödyntää tuo KLO Design alennuskoodi. Se on voimassa kuun loppuun! Koodin löydät täältä.

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna


friday – winter edition

27.10.2017

Hepskukkuu perjantaita! Niin vain sujahti lomaviikkokin ohi, että hopsis vain, mutta onhan tässä vielä viikonlopun verran aikaa nautiskella olemisen sietämättömästä keveydestä!

No ei täällä nyt ihan reporankana ole oltu, mutta ainakin otettu vähän rennommin tai opeteltu ottamaan vähän rennommin. Jälkimmäinen enemmänkin itselleni. Tänään on yritetty ottaa kaikki mahdollinen ilo irti viimeisestä vapaapäivästä, eli viettää rennoista rennointa perjantaita. Vähän ulkoilua lumisissa maisemissa, kirjastossa käyntiä ja (älkää kivittäkö) jouluntuoksuisten kynttilöiden polttamista!!! Ai että, mutta tuo lumi tuli tarpeeseen ja teki hyvää. Otan paljon mieluummin nämä valkoiset ja valoisat maisemat, kuin sen mustan ja synkän syyssateen. Tuntuu, kuin olisi saanut elämäänsä taas ihan uutta virtaa. Mikä sekin hyvä, koska se virta on tuntunut olevan viime aikoina aika pahastikin lopussa.

Ja, koska nyt tuli myönnettyä ne joulukynttilätkin, niin sanotaanpa sekin, että joulu on viimeisen vuorokauden aika sukeltanut aika vahvasti pääni sisään. Lumihan sen tietenkin tekee, mutta tuntuu myös ihanalta ajatella joulua, koska tuo talven juhla on itselleni joka vuosi se pieni valo syksyn pimeän tunnelin päässä. Sen lisäksi, että lumi kirkastaa maisemaa, se tekee samaa myös mielelle ja ajatuksille. Jopa oman kotinsa näkee aivan uudella tavalla tuossa talvisessa valossa. Tänään siis tuttujen nurkkien winter edition, vaikka ei se talven tunnelma ehkä sinne asti välitykään.

Humputettiin eilinen päivä äidin kanssa kaupoilla, ja mukaan tarttui nippu eukalyptuksen oksia. Olisin ostanut hyasinttejakin, mutta niitä ei vielä löydetty. Koska tuo lumikaan tuskin nyt pysyvästi jää meitä ilostuttamaan (en ole pessimisti, mutta realisti sitäkin enemmän) pitää heti ensi töinä lumien sulettua muistaa napata ulkoa kunnon sammalmättäät joulusomistuksiin. Ja sitä sammalta onneksi vanhassa pihassakin riittää, joten jonkinlaisen vihreän suhteen ollaan omavaraisia myös talvella. 🙂

Vielä olisi muutama sivu Flavia de Lucen seikkailuja jäljellä, joten nyt taidan ansaitusti oikaista ruhoni sohvalle ja nostaa jalat kohti kattoa. Viikonloppu saa tulla, ja mielellään myös viipyäkin vähän pidempään!

Suloisen kodikasta perjantai-iltaa teillekin! ♡