Maanantaita!

Mitä lämpimämpi sää, sitä varmemmin tekee mieli syödä jotakin raikasta ja kevyttä. Tykkään toki salaattilounaista ihan ympäri vuoden, mutta eritoten kesällä, ja lämpimillä keleillä. Vaikka kahden tuhdin aterian syöminen päivän aikana onkin vähän liikaa, pitää salaatinkin olla täyttävä ja kylläisenä pitävä -riippumatta siitä, onko lautasella tuhti kana- vai vegesalaati. Tänään tuo jälkimmäinen, eli tofusalaatti, joka vie nälän ja kielen mennessään. Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä SoFinen kanssa.

Vaikka postauksen resepti vegaaninen onkin, en ole itse kasvissyöjä saati vegaani. Olin nuorempana asian suhteen todella jyrkkä ja ehdoton, mutta sittemmin olen huomannut, että rennompi suhtautuminen ruokaan tässäkin asiassa sopii minulle paremmin. Tykkään kuitenkin kasvisruuasta ja mitä enemmän saan perheessämme päättä aterioista, sitä varmemmin meillä syödään kasvisruokaa.Tofu on yksi kasvissyöjän ruokavalion perusraaka-aineista, mutta useimmille sekasyöjille tofu on epämääräinen ja melko tuntematonkin tuote. Valitettavasti myös hiukan väärinymmärretty raaka-aine. Paitsi, että tofu yhdistetään jotenkin kauhean tiiviisti vain ja ainoastaan aasialaiseen ruokaa, sitä saattaa saada jopa nuudelin joukossa väärin valmistettuna. Tofun valmistaminen ei toki ole rakettitiedettä, mutta huolellinen sen suhteen kannattaa olla, jos haluaa välttää mauttoman makukokemuksen ja tympeän suutuntuman. Mikäli tofuun on joskus tullut petyttyä, eikä makukokemus jäänyt positiivisena mieleen, suosittelen revanssia. Muutamalla niksillä tofuun saa sekä makua, että oikeaa suutuntumaa.

Tofun valmistuksessa suurin virhe on hyödyntää tuote ihan sellaisenaan suoraan paketista. Sen sijaan, että pannulle kuutioi vielä nestettä valuvan tofupalan, muutama minuutti kannattaa uhrata tofun kuivaamiselle.
Helpoiten tofun kuivaus onnistuu viipaloimalla tofupala ohuiksi, noin puolen sentin viipaleiksi. Apuna voi käyttää talouspaperia tai ekologisempana vaihtoehtona harsoliinaa. Tofupalat asetetaan paksulle imukerrokselle ja päälle levitetään vastaavasti toinen kerros nestettä imevää materiaalia. Tofupaloja saa ihan kunnolla painella kuivaksi ja liinaa tai paperia kannttaa pari kertaa myös vaihtaa kuivaan. Mitä enemmän tofun kuivaamiseen käyttää aikaa ja energiaa, sitä paremmaksi tofun maku ja rakenne tulee. Ei siis ole olennaista vain kuivata tofun pintaa, vaan saada paloista kaikki mahdollinen neste pois.

Kun tofu on kunnolla kuivattu, palat voi leikata edelleen suikaleiksi tai kuutioiksi, mutta huolehdi, että kaikki neste on ennen tätä puristettu tofusta ulos. Pienempien palojen kuivaaminen on nimittäin jo huomattavasti hankalampaa.

SoFine tofua on saatavilla valmiiksi marinoituna, mutta pienemmänkin kaupan valikoimista löytyy maustamaton versio, joka on täysin mahdollista maustaa itse mieleisekseen. Koska tofun marinoiminen kuitenkin ottaa aikaa, ja harvoin ruokaa tulee valmisteltua kokkailuun jo edellisenä päivänä, maustamaton tofu kannattaa marinoida vasta heti paistamisen jälkeen. Näin lämmin tofu imaisee itseensä mausteet, jotka kuivatessa helposti puristuisivat ulos.

Mitä tofun paistamiseen tulee, huolella kuivattu tofu käyttäytyy pannulla melkolailla lihan tavoin ja tavoitteena on saada aikaan kaunis kullanruskea paistopinta. Pannu kannattaa siis pitää kuumana ja paistamiseen käyttää kunnolla öljyä.

Koska rakastan tomaattisia ja yrttisiä makuja, ajattelin jakaa reseptin, joka romuttaa uskomuksen ainoastaan thairuokaan soveltuvasta tofusta. Yrttivinaigrettellä maustetun tofusalaatin maku vie fiilikset enemmänkin välimeren seudulle ja salaatti sopii sellaisenaan ruokaisaksi salaatiksi tai vaihtoehtoisesti osaksi runsaampaa kattausta.

Tofusalaatti ja yrttivinaigrette

Pussi valmista salaattisekoitusta
(tai omavalintainen sekoitus erilaisia salaatteja)
Kirsikkatomaatteja
1 pkt maustamatonta SoFine tofua
Auringonkukan siemeniä tai salaattisiemensekoitusta
suolaa ja mustapippuria
Oliiviöljyä paistamiseen

 

yrttivinaigrette:

1 dl oliiviöljyä
3 rkl punaviinietikkaa
2tl dijon sinappia
tuoretta timjamia, oreganoa ja ruohosipulia

 

Avaa tofupakkaus ja valuta neste pois tofusta. Leikkaa tofu ohuiksi siivuiksi ja lado palat paksulle kerrokselle talouspaperia. Painele tofuista kaikki neste pois, ja vaihda paperia kunnes se ei enää kastu.

Valmista salaattipohja. Revi tarvittaessa salaatti ja leikkaa kirsikkatomaatit puoliksi.

Valmista vinaigrette. Sekoita oliiviöljy, viinietikka ja sinappi. Hienonna joukkoon yrtit sekä ruohosipuli.
Kaada puolet vinaigrettestä salaatin joukkoon ja sekoita tasaisesti.

Kuumenna paistinpannu sekä oliiviöljy, ja lado tofupalat pannulle. Paista kullanruskea pinta ensin toiselle puolelle, ja käännä sitten viipaleet. Kun tofu on paistettu molemmin puolin, mausta suolalla ja pippurilla ja kaada pannulle vinaigretten toinen osa. Anna tofupalojen maustua esimerkiksi pöydän kattamisen ajan.

Lado paistetut tofuviipaleet salaatin päälle ja valuta pannulle jäänyt vinaigrette salaattiin. Viimeistele siemenillä ja koristele salaatti halutessasi tuoreilla yrteillä.

Voit käyttää salaatissa myös kuutioitua tofua. Muista kuitenkin kuivata tofu viipaleina ennen kuutiointia.

Lukijakilpailu:

Mikä SoFine tofu on suosikkisi tai mitä tuotetta haluaisit kokeilla? Entä mikä on oma lemppari tofureseptisi tai vinkkisi tofun valmistukseen? Tai vastaavasti, minkä suosikkireseptisi voisit kenties valmistaa tofun kanssa kasvisversioksi?
Osallistumalla kilpailuun, voit voittaa 50 € arvoisen Keskon lahjakortin. Jätä kommenttisi viimeistään maanantaina 11.6. ja olet mukana lahjakortin arvonnassa. Kilpailun
säännöt löydät täältä.

Leppoisaa maanantain jatkoa!

Jos toukokuu tavallisesti antaa vienon lupauksen kesän tulosta, niin tänä vuonna mennyt kuukausi toi kesän ihan jokaisella tavalla. Toukokuun alun lehdettömät puut vaihtuivat vehreyteen ja kuun loppupuolella luonto ikään kuin räjähti käsiin. Syreenit alkaa olla kukintansa päässä, keltaiset voikukat ovat nyt valkoisia hattarapalloja ja villit lupiinit rehottavat teiden varsilla. Aurinkorasvaa on saanut läträtä enemmän kuin viime kesänä yhteensä ja ihan niitä keveimpiäkin kesävaatteita on saanut ulkoiluttaa liki jokaisena toukokuun päivänä.  Vuoden 2018 toukokuu löi laudalta jopa syntymävuoteni toukokuun helle-ennätyksen.
Mutta tästä kesä vasta alkaa! Nimittäin kesäkuusta. Näin ainakin itse ajattelen. Kaikki toukokuun lämpö oli vain silkkaa extraa!

Kuvissa joitakin omia kesäsuosikkejani, sellaisia toukokuun aikana todettuja kesän pelastajia. PONS-sandaalit sain blogin kautta Turkulaisesta Duo-Livingistä. Duo-Living on kivijalkakauppa Turun keskustassa nettikaupan lisäksi. Myymälä jatkoi edesmenneen Elvina Interiörin tiloissa, kaupan, jonka mukaan meidän Klaara sai muuten yhden nimistään. Oli harmillista kuulla, että myös Duo-Livingin tulevaisuus on vaakalaudalla, ja yrittäjäkaksikko on matkalla kohti uusia tuulia. Kivijalkamyymälä ja nettikauppa etsivätkin uutta yrittäjää, joka haluaisin jatkaa sisustus- ja lifestyleyrityksen pyörittämistä. Vinkkinä sinulle, joka ehkä mietit yrityksen perustamista ja yrittäjyyttä.

Nuo Avarca Pons sandaalit tehdään käsityönä Espanjassa Menorcan saarella. Aidosta nahasta valmistetut sandaalit on tehty kestämään, ja mukavuutensa ansiosta niitä voi käyttää melkein missä vain. Kengät eivät siis ole pelkät rantasandaalit, vaan niillä on mukava kävellä. Kantapää ei lipsu ja läpsy, vaan sandaali pysyy tukevasti jalassa ja kumipohja on pehmeä ja tukeva astua. Koska Ponseissa varpaat jäävät kuitenkin piiloon, sandaalit soveltuvat myös työkengiksi. Jalka muotoilee pehmeää nahkaa ja tästä syystä kengät kannattaa hankkia normaalia pienemmässä koossa. Esimerkiksi kun itse käytän kokoa 39, Ponsini ovat kokoa 38. Sävyjä on glitteristä pastelleihin, mutta koska olen tällainen turvallisen tavallisen ystävä, valitsin itselleni klassiset ruskeat kengät. Sopivat asuun kuin asuun, ja myös ruskeiden nahkalaukkujen kanssa.

Toukokuussa iloa on tuottanut myös Madaran CC-voide, jolla olen korvannut mineraalimeikin. Älyttömän hyvä tuote, joka tasoittaa ihon sävyä ja riittää huonoihoisellekin kesän meikiksi, mutta ei kuitenkaan jätä kasvoille pakkeloitua fiilistä. Tämä on myös niin paljon nopeampi, kuin mineraaleilla tehtävä meikkipohja. Tuossa on suojakerroin 15, mutta lisäsuojaa kasvoille olen laittanut Madaran kasvoille tarkoitetusta aurinkovoiteesta, jossa on hauska meikkivoidemainen sävy. Ei siis tule sellaista valkoista naamaa, vaikka sattuisi levittämään paksummankin kerroksen. Sävy on kuitenkin läpikuultava, eli kasvot eivät muutu meikatuiksi.

Leveälierinen hattu suojaa kasvoja, dekolteeta ja niskaa. Ja tietty hiuksia! Näyttävä koru muuttaa yksinkertaisemmankin pellavamekon kesäisen rennoksi. Näillä siis kohti keskikesää ja juhannusta!

Tänään alkaa lasten kesälomat. Tai no, huomenna vielä koulun kevätjuhla. Kolmas luokka lyödään pakettiin ja taas ihmetellään, mihin aika vierähti. Toisaalta ensimmäistä kertaa koulutaipaleen aikana mitään suurta ei tarvitse jättää taakseen. Koska täällä käydään jo eskari koulun puolella, ja viime vuosiin on mahtunut väistötiloja ja koulujen lakkauttamisia, on kolmasluokkalaisen koulutaipaleeseen mahtunut jo 4 eri opettajaa, muuttoja rakennuksesta toiseen ja luokkakavereiden tiuhaa vaihtumista. Neloselle on siis ihan kiva mennä, koska opettaja, luokka ja jopa luokkahuone pysyvät samana.

Ihanaa kesäkuun aloitusta ja aurinkoista viikonloppua!
Onnea myös jokaiselle valmistuvalle ja valkolakin saavalle, sekä ylpeille vanhemille ja muille perheenjäsenille! ♡

 

sandaalit / Avarca Pons / saatu Duo-Living
kesähattu  / H&M
CC-voide ja aurinkosuoja kasvoille / Madara
mala-helmet / Nikkotakko / saatu

 

 

Heipsan ja aurinkoista keskiviikkoa! Nyt ei sitte saa vaipua synkkyyteen, vaikka säiden luvataankin viilenevän. Ryhdyin heti tsemppaamaan itseäni, kun huomasin sääennusteiden jokseenkin masentavan mieltäni. Käsillä olevasta lämmöstä nauttimisen lisäksi aloitin oitis myös sellaisen henkisen sparrauksen, jossa kerron itselleni, kuinka luonto vaatii jo vettä. Koska hei, ilman vettä ei kasva mikään! Ja minä ainakin tykkäisin mustikoista ja muista kesäherkuista. Lisäksi jos ihan totaalisen rehellisiä ollaan, en muista viime kesääkään mitenkään erityisen huonona säiden suhteen. Siitäkin huolimatta, että sateisesta ja kylmästäkesästä puhutaan edelleen. Aika kultaa muistoja, mutta kesä on mulle kuitenkin kesä – satoi tai paistoi! Toki usein mieluummin sitä paistetta, jos saisi valita!

Kaiken tuon säiden varassa elämisen, ja sääennusteiden manaamisen sijaan, pitäisi ihan ennen kaikkea nauttia vain joka päivästä. Oli sitten lämmintä tai ei. Luonto on siitä hauska, että koko kesän vehreyden kirjo kyllä tulee silmiemme eteen, vaikka vähän kylmempääkin olisi. Se on sitten itsestä kiinni jaksaako ympäristöään ihailla sateella tai villasukat jalassa. Joka tapauksessa kesällä esteenä ei ainakaan ole pimeys! Paukkupakkastalven jälkeen tuskin lämpötilakaan.

Kesä on mielentila. Nautitaan siis säästä kuin säästä!