Heipsan!

Uudet perunat ja kala on meillä tykättyä kesäruokaa, ja tällä viikolla perunoiden kaveriksi on savustettu muikkuja. Vaihtelun vuoksi savustuspönttöön sujahti tänään kuitenkin lohi, ja perunoiden keittämisen sijaan hyödynnetään parin viime päivän ylijäämää. Nimitäin uusia perunoita tulee joka kerta keitettyä enemmän kuin niitä sitten lopulta meneekään. Hukkaan ei kuitenkaan kannata hyvää ruokaa heittää, ei edes perunaa. Perunamunakas on kiva tapa nauttia ylijäämäperunoita, mutta kyllä perunasalaatti silti on oma suosikkini. Hyviä versioita on monia, mutta tämä kohtalaisen perinteinen perunasalaatti maistuu moneen makuun. Ja sopiipa tämä salaatti hyvin vaikkapa juhannuspöytään!

 

Perunasalaatti

200-500 g keitettyjä perunoita
2 kpl (hapokasta) omenaa
1 prk (n.50g) pieniä kapriksia
1 nippu punaista kevätsipulia

Kastike

1 prk kermaviiliä
0,5-1 dl majoneesia (esim. Hellmann’s Real)
1-2 rkl dijonsinappia
1 tl hunajaa
1-2 tl omenaviinietikkaa
mustapippuria
suolaa

Pilko omena, keitetyt perunat ja sipuli. Itse tykkään, että palat ovat isoja ja salaatista saa kunnolla suutuntumaa. Sekoita kastikeainekset ja lisää kastike sekä kaprikset omenan, perunan ja sipulin joukkoon. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa. Koristele hienonnetulla kevätsipulilla, ruohosipulilla ja/tai kapriksilla. Tarjoile kalan tai grilliruokien kaverina.

 

Mukavaa iltaa! Minä istun yhä koulussa. 🙂

Huhhuh, mikä päivä! Täällä on yritetty nyt kiriä kaikkia niitä juttuja, mitkä on vuosien vieriessä jääneet kesken tai tekemättä. Suti ja tela on heilunut kesähuoneessa ja koko koti on rymsteerattu taas ihan mullinmallin. Olin aamulla tosin ajatellut, että ihan vain oion paikkoja ja koristelen kotia pionein, kun vieläkin oli mukavan siistiä viikonlopun jäljiltä. Vaan toisin kävi, ja nyt on taas mattoja rullalla ja huonekalut siellä täällä.

Olohuoneeseen muutti tänään tuollainen kassakaappivanhus. Sen sisäänsaaminen olikin sitten vähän isompi urakka, mutta siinä se nyt jököttää eikä muuten liiku hetkeen ihan mihinkään. Painaa nimittäin kuin synti! Ja samalla tuli aiheelliseksi puuttuvien jalkalistojenkin laittaminen, joten kesätekeminen ei hetkeen lopu kesken. 😀

Sen verran jännäsi tuo kaapin siirto, että taidan avata pullon roseta kun sohvat on saatu sijoilleen. Pionit piti tietysti nostaa kaapin päälle, ihan vain voitonmerkiksi.

Ihanaa iltaa! ♡

 

Sateen raikkaat maanantaimoikat!

Ai että mutta kyllä pienikin sade vain tekee ihmeitä! Viime viikon tuulisimpina päivinä pelloilta lentävä kuiva pöly muistutti enemmänkin paksua sumua. Tuo kuivuus on kuitenkin ollut paljon enemmän kuin kosmeettinen haitta, sillä mikään ei oikein jaksa kasvaa ilman vettä ja siihen kasvuun kai koko elämä jollakin tapaa perustuu. Kun kello tänään kilkatti maanantaiaamun herätyksensä, piristyin heti nähdessäni lätäköt pihassa ja huomatessani, että sade yhä jatkuin. Ehdin jo jopa huolestua aukeavatko pionit ollenkaan, vai kuivuuko nuput sellaiseksi, mutta kun tänään on ripotellut vettä pitkin päivää, pionitkin heräilevät kukkimaan. Huomenna saa jo maljakon täytettä, ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, rankkasade saadaan parhaaseen pioniaikaan. 😀

Nappasin aamulla sateen raikastamia karhunkuminanoksia maljakkoon ja nostin vaasin olohuoneen pöydälle. Jollakin tapaa tykkään noista yksinkertaisen vihreistä kasveista, jotka muistuttavat yhtä paljon tilliä kuin koiranputkeakin. Näitäkin pitäisin oikein mielelläni maljakossa vaikka läpi vuoden. Ei ehkä mitään kaikkein kukkeimpia kukkijoita, mutta omalla tavallaan nättejä ja freesejä.

 

Täällä tuuletetaan taloa parhaillaan iltaviileäksi. Ihana sateentuoksu ja raikas ilma virtaa joka puolelta sisään. Tuntuu kivalta tassutella vilasukissa!