No pitäisi tehdä montaakin lajia, mutta en nyt ala kaikkea listaamaan, ettei ihan liian kuivakaksi mene. Pitäisi -listani kärkeen nousi tänään kuitenkin lasteenhuoneen laitto. Tajusin siinä lattialla leikkivän perspektiivistä, että olen anatanut laiskuuden ja viitsimättömyyden ottaa liikaa valtaa. Pahinta remontissa ei suinkaan ole itse työn määrä ja keskeneräisyys, vaan se, että silmä tottuu! Jotenkin lakkaa näkemästä kaiken keskeneräisyyden ja tuudittautuu ajatukseen ”kyllä nää tästä”. Mutta eihän mitään tapahdu itsestään!
Lastenhuoneen laittaminen on vain jäänyt nyt niin pahasti, että asia alkoi lopulta tänään oikein korventaa. Olen keksinyt syitä (ja tekosyitä) saamattomuuteeni pitkän litanian, ja antanut asian vain jäädä roikkumaan. Huoneeseen ei ole vielä tuotu kaikkia sinne kuuluvia kalusteita, huoneessa ei ole sähköjä jne…. Ja sitten ei voi muka miettiä muuta sisustusta, kun ei ole oikeaa kattovalaisinta. Tai yhtään taulua ei voi ripustaa, tai naulakkoa kiinnittää seinään, kun ei ole huonekalut paikallaan. Höpöhöpöhöpö.

Vaikka lastenhuoneiden sisustaminen on kivaa, pidän haastavana huonekalujen sijoittamisen ja tarvittavan leikkitilan jättämisen. Ongelmana nimittäin on helposti se tylsyys, että huonetta kiertää erilaiset kalusteet, ja seinänvierustat tuntuvat ahdetuilta. No, kuten kuvista näkyy, olen aika hyvin pystynyt elämään juuri kuvailemani vaikutelman kanssa! Kenties siis projektiin ryhtymällä pystyn vapauttamaan nurkkia sen verran, että huoneeseen saadaan joskus myös vedettyä ne pahuksen listat ja sähköt!

Valoa, harmoniaa, väriä, vapaata lattia-alaa ja säilytystilaa. Säilytystilaa, säilytystilaa ja säilytystilaa! Sitä ei voi lastenhuoneessa olla liikaa! Jossain vaiheessa keräsin inspiraatioita postaukseksikin asti, ja luulenpa, että jonkinlaisena kulmakivenä aion pitää noita aikaisempia suunnitelmiani.

Eli se pulpetti nyt ainakin sieltä varastohallista kotiin, ja sitten miettimään yksityiskohtia! Tähän aiheeseen palataan vielä!

Tosin juuri nyt takki on ihan tyhjä. Liian paljon porkkanakeittoa, omenapaistosta ja junaonnettomuuksia…

Hauskaa iltaa!

Vielä jonkin aikaa sitten olisin rankannut maailman parhaimmaksi tuoksuksi puhtaan lakanapyykin. Vastapestyjen lakanoiden tuoksussa on jotain paitsi puhdasta, myös rauhoittavaa taikaa. Itse asiassa yritin kuljettaa tuoksua mukananikin suihkauttamalla kelpo jäljitelmää ranteisiini, ja korvien taakse, mutta tuoksusta puuttui se jokin. Se ei ollut aito ilman muita aistinautintoja.

Jos minulta nyt kysytään lempituoksuani, vastaus on helppo; Mikään ei voita omien lasten tuoksua. Vasta heränneitä pieniä mussukoita, peiton alla lämmenneitä, ja unen tuoksu hiuksillaan. Tuoksu jota ei pysty jäljittelemään, eikä sitä voi myöskään pullottaa.

Beach House Company halusi muistaa Klaaraa suloisella Baby Bedding setillä, ja ilolla otimme sen jokin aika sitten käyttöön. Puhtaan valkeissa lakanoissa saavat pienet pulleat jalat ja kädet levittää unentuoksuaan.

Trikoolakanoiden helppous ja pehmeys yllätti; Silitysrautaa tai mankelia eivät nämä seurakseen kaipaa, vaikkei vielä kesätuulessa voikaan kuivailla. Koska lakanoilla on korkein öko-tex sertifiointi, tiedän myös matkan höyhensaarille olevan puhdas. Joustava jersey on muuten mitä parhain vastasyntyneen kapalointiin!

Kaunein tuoksu maailmassa: Puhtaissa lakanoissa nukkunut lapsi. Ja vaikka tuoksua ei pullottaa voikaan, saa sitä pitkin päivää nuuhkia niin lapsesta itsestään kuin lakanoistakin. Onnellisuus, kauneus, puhtaus ja täydellisyys. Kaikki samassa.
Elämä on jälleen osoittanut oikullisuuttaan, ja juuri kun ehdin huokaista helpotuksesta ja luulin korttejen olevan jälleen järjestyksessä, meneekin pakka taas hiukan sekaisin.

Mutta hetkellisesti kyllä unohtuu kaikki huolet ja murheet, kun nostaa tuollaisen pikkuisen seitsemän ja puolen tunnin yöunien (!) jälkeen syliinsä. Vauvan tuoksu vie mennessään, ja mieli kirkastuu!

Me kiitämme Beach Housea, paitsi saamistamme lakanoista, myös pitkistä yöunista ja suloisista tuoksuhetkistämme.

facebook.com/BeachHouseCompany

beachhousecompany.com

Eilisessä postauksessa kyseltiin kovasti kuvien käsittelystä, joten laitan nyt tälläisen vaihe vaiheelta jutun eilisten kuvien synnystä. (Tai no, itse kuvaaminen jätetään nyt tällä kertaa pois, ja keskitytään vain tähän pikkupiiperrykseen.) Itse en kutsuisi tätä kuvien käsittelyksi, vaan enemmän sellaiseksi kuva-askarteluksi. Mutta niin tai näin, laitan nyt ohjeita teillekin. Käytin eilen ohjelmia, jotka ovat kaikille saatavilla, eli tässä ei nyt tarvittu photaria tai oikeastaan mitään muutakaan kallista ohjelmaa.

Käytin ilmaista Picasa ohjelmaa, jonka voit ladata PC:lle tai Macille. Lisäksi käytin netistä löytyvää PicMonkey -sivustoa, jossa on paljon ilmaisjuttuja, mutta muutamalla dollarilla saat heti hieman enemmän. Esimerkiksi käyttämäni Tranquil efekti kuuluu maksullisiin, mutta voit toki käyttää monia ilmaisia efekteja yhtälailla, ja tehdä kuvista sinun näköisiäsi.

Kuvan kokoa joudut toki muuttamaan alussa hieman pienemmäksi. Itse otan RAW kuvia (joihin teen ne oikeat käsittelyt), ja tuon ne kamerasta iPhotolle. iPhotolla muokkaan kuvien kokoa myös loppuvaiheessa enemmän blogiystävällisemmäksi.

  Mutta lähdetään liikkeelle!
Alkuperäinen kuva:
iPhotossa tein tarvittavat hieosäädöt, ja piennensin kuvan kokoa ennen sen siirtämistä seuraavaan vaiheeseen eli PicMonkeylle.

PicMonkeyssä valitse vasemmasta laidasta tuo labrapullo eli Effects, sieltä Tranquil. Säädin myös hieman Fadea, jotta efekti ei olisi ihan niin hallitseva. Tämän jälkeen valitse vasemmalta tuo atomi/molekyyli(?) kuva, eli valikko Basic Edits, ja sieltä kohta Colors. .

Tranquil efekti on hieman liian lämmin, joten viilensin kuvan sävyä pikkuisen:

Tämän jälkeen otan kuvan Picasaan, ja luon kollaasin tällä yhdellä kuvalla, jotta saan kuvalle reunoja ja elävyyttä. Käytän asetusta kuvakeko, ja valitsen piirrä varjostus

Picasalla rajaan valmiista kollaasista hieman ylimääräisiä reunoja pois, ja siirrän lopputuloksen taas PicMonkeylle.
Tässä kohtaa kuva näyttää tältä:

Valitse PicMonkeyn Overlays valikko, ja skrollaa alas, kunnes löydät kohdan Paper Scrap. Valitse haluamasi kuva, mulla käytössä klemmarilla varustettu paperinpala, joka juuri tuon klemmarin vuoksi vaati kuvan muokkaamisen ensin kollaasiksi, jossa on tyhjää reunaa ja varjostukset.
Asettelet sitten vain haluamasi overlaysin haluamaasi kohtaan, ja tallennat kuvan!

Nyt ollaan tekstiä vaille valmiita! Voit toki lisätä tekstin jo PicMonkeyssä, mutta itse lisäsin sen Picasalla, koska olen ladannut koneelle erilaisia fontteja, ja valikoima Picasassani on huomattavasti parempi, kuin PicMonkeyllä. Fontteja voit ladata esim. Dafont sivustolta.

Valmis kuva! Fonttina Sweetly Broken:

Oliko mitään apua? Toivottavasti edes jotakin vinkkiä saitte!

Aurinkoista perjantaita kuitenkin!