Taas himpun verran enemmän kapasiteettia käytettäväksi bloggailuun – ja vaikka joulun suunnitteluun.
Räpsin hämykuvia oksista ja kynttilöistä. Kenties joulukorttikuvia tälle vuodelle. Pelkistettyä ja aika karua, mutta ehkä juuri sitä, joka nyt tuntuu oikealta.
Tosiasiahan on, että joulukortit saattaa tääs hyvin jäädä lähettämättä…. Kuten viime vuonnakin.

Olen viimeisen kuukauden elänyt noutopitsalla, suklaalla ja lateilla. Lupasin itselleni, että projektin loputtua palaan ruotuun. Ja se aika olisi kai nyt? Tai ehkä huomenna – tänään menee vielä kulhollinen poppareita!

Jos viikko olikin kiireinen ja hermot joutuivat koetukselle useampaankin otteeseen, niin viikonloppu on ollut täysin erilainen. Tuntuu kuin saisi palkaa arjen jaksamisesta.

Tyttöseurassa pää nollaantui. Unelmat ja epäonnistumiset tuli jaettua. Juttu jatkui jotakuinkin siitä, mihin puolisen vuotta sitten jäätiin. Ehdottomasti blogiharrastuksen paras osa! Suosittelen, tehkää treffejä. Voittaa ehdottomasti virtuaalimaailman!

Kiitos tytöt!

Tänään olen sytytellyt kymmeniä kynttilöitä, siivoillut ja pyykkäillyt. Nauttinut rauhasta ja rauhallisuudesta.

Lisää joululehtiä selattavana, vaikkei vieläkään tunnu olevan mitään kiirettä aloittaa jouluvalmisteluja. Siltä varalta, että se tunne syntyy, ostin kaupasta piparitaikinaa pakastimeen.

Emilia