{ hymyhuulet }

23.2.2012

 

Jatketaan pinkillä! Tällä kertaa pieni meikkipostaus. Otsikko olisi voinut olla myös ”huomaamaton huulimeikki”, sillä mitä huulten meikkaukseen tulee, kuljen aika turvallisissa sävyissä. Jokin aika sitten huulivarustukseni puhututti ihan keskustelupalstoja myöden, mutta vakuutan, että olen täysin luomu, pienihuulinen nainen, ilman minkäänlaisia ruiskeita tai täytteitä. Sikäli minulla ei ole mitään pieniä pumppauksia vastaan, mutta itse en koe kovin tarpeelliseksi noita toimenpiteitä, eikä kukkarossani olisi ikinä niin joutilasta rahaakaan.
Tuli kuitenkin todistettua, että näinkin vaatimattomilla meikeillä voi huijata itselleen hiukan pulleammat pusuhuulet! Menkäämme siis itse tuotteisiin: En omista yhtä ainoatakaan huulipunaa, vaan luotan voiteisiin, kiiltoihin, edellisten sekoituksiin ja rajaukseen.
Ehdottomasti parhaat kiillot tulevat Diorilta. Itselläni on vakkarikäytössä kaksi sävyä Dior Addict kiilloista; Ultra Gloss Pearl 556 ja Ultra Gloss Flash 557. Ensimmäinen on hiukan lämpöisempi ja enemmän mieleeni, mutta pinkimpi menee kivasti talvella antaen väriä kasvoille.
Jos saisin valita maailmaan vain yhden sävyttävän huulituotteen se olisi ehdottomasto Clarinsin Instant Light Natural Lip Perfector. Tämä tuote on sellainen kiillon ja voiteen sekoitus. Sävy 02 kulkee aina kanssani.
Rajauskynissä luotan markettitarjontaan. Syystä, että olen maailman etevin rajauskynien hukkaaja. Tällä hetkellä käytössä L’orealin sävy Rose Beige ja saman niminen kynä myös Maybellineltä. Maybelline on sävyltään tummempi ja punaisempi, ja käytän sitä, kun haluan huuliin lisää muotoa ja näyttävyyttä. Levitän kynästä väriä rajausten lisäksi hiukan myös huulten reunaosiin. Pehmitän lopputuloksen Clarinsin tuotteella. Huulten keskiosa jää vaaleammaksi, ja vaikutelma suuremmista huulista syntyy näin.
Ostan rajauskyniä aina tuplamäärän kutakin sävyä, mutta näköjään Maybellinen pari on jo kadonnut.
Valokynän lasken myös jossain määrin huulimeikkeihin, sillä pieni määrä valokynää amorinkaaren päällä antaa huulille hiukan pulleampaa vaikutelmaa. Itse huuliin en sitä laita. Käytän YSL:n kynää, se on ehdottomasti paras.
Vitalis on paras ystäväni, sen tietävät kaikki lähipiirissäni. Nukun Vitalispurkin vieressä, ja purkkeja on joka puolella kotia ja käsilaukkua. Suuri kiitos Ivana Helsingille purkin stailauksesta! Elizabeth Ardenin Eight Hour huulivoide suojakertoimella 15, on toinen suosikkini. Toimii pakkasessa ja auringonpaisteessa. Kuvassa nyt joku Jewel Collection erikoiserä, mutta normaalisti voide on siinä tutussa valkoisessa hylsyssä.
Ensimmäisen huulia pullistavan tuotteeni ostin vasta tällä viikolla. BareMineralsin Buxom Lips -kiiltoa on kehuttu paljon, ja sorruin kokeilemaan. Sävyni on Katie, lämpimän pinkki sekin. Ihan kivan tuntuinen kiilto näin ensivaikutelmaltaan, mutta taidan silti kokeilla myös Diorin vastaavan tuotteen.
Ehdottomasti paras huulien pumppaaja ja kaunistaja on kuitenkin hymy, ja parasta huulijumppaa pussailu. Ne sitten jossain toisessa postauksessa.

Mukavaa torstai iltaa!

***

{ nopea tervehdys }

22.2.2012

 

Täällä jatkuu sama tavaran setviminen. Ja lumitöihinkin näköjään pääsee kohta, sen verran taas pyryttää. Voihan… Sanonko mikä!
Anyway, niin paljon kuin vain suinkin ehdin (ja se ei ole paljon), päivittelen taas huutikseen tavaraa. Jotain olen jo saanut näpyteltyä, ja loppuviikosta koitan olla ahkera asian suhteen.
Sain kierrätetyn ystävänpäiväkimpun (kuulostaa aika säälittävältä!), ja kun muu puska alkoi tulla tiensä päähän, pelastin pari pinkkiä germiiniä lasipulloihin. Oikein suloiset noin kaksistaankin.
Koitan näppäillä huutikseen sekä vaatetta, että sisustusjuttuja. Mutta nyt palaan sorvin ääreen!
Keskiviikkoterveisiä!
***

{ riviin järjesty }

21.2.2012

Kaamea flunssa. Aivastuttaa ja nenä vuotaa kuin seula. Ääni on käheä kuin Paula Koivuniemellä, ja nenä punainen kuin Petteri Punakuonolla. Juuri kun olin ajatellut noudattaa HeiaHeian ohjetta, ja tsempata hiukan lisää, sekä korottaa rimaani. No, hyötyliikuntaa ei voi välttää; Himputin lumityöt kun pitävät aktiivisena. Jo riittäisi lumentulo yhdelle talvelle.

Lieneekö syy sairastelun tylsyydessä vai tulevassa muutossa, mutta joka tapauksessa olen saanut äärimmäisen järjestelypuuskan. Ihana tunne laittaa tavaraa pois, ja nähdä konkreettisesti miten asiat järjestyvät selkeisiin riveihin. Vähemmän kannettavaa, vähemmän kannettavaa…. Mantrani, ymmärrätte varmasti!
Ensimmäisenä kävin käsiksi omaan henkilökohtaiseen omaisuuteeni. Seuraavaksi karsinnan alle joutuu taloustavara, kuten astiat ja liinavaatteet. 3-vuotiaan omaisuus onkin haasteista suurin, syypäänä ylitunteellinen äiti, joka ei ole osannut luopua vielä mistään.

Ehkä se elämä tästä taas pikkuhiljaa saadaan mahtumaan pahvilaatikoihin. Tai ainakin osittain. Se on varmaa, että ilman asianmukaisia taukoja, ja taukopullaa, ei tätäkään työtä jaksaisi tehdä. Tiedän, ei ihan kondiittoritasoa, eikä pullantuoksuista kotiäitiäkään, mutta maku se on, mikä ratkaisee. Lumista ja pullanmakuista laskiaistiistaita itse kullekin!
***