Jokin aika sitten, blondiksi palattuani, kirjoittelin teille Color Mask -postauksen, jossa kerroin kokemuksiani KC Professionalin sävyttävistä hoitotuotteista. Postaukseni noteerattiin valmistajan päässä, ja sain mahdollisuuden tutustua myös muihin hiustenhoitosarjoihin. Yksi sarjoista, Let me be, löysi tiensä sydämeeni, ja nyt saan kivan mahdollisuuden arpoa myös viidelle teistä uusia suosikkejani.
Sarjasta löytyy shampoot, hoitoaineet ja hoitosuihkeet neljästä eri hoitolinjasta. Mikä parasta, kaikissa hoitoaineissa ja -suihkeissa on lämpö- ja värisuoja. Lisäksi kaikista tuotteista löytyy myös UV-suoja.

Saan siis arpoa viidelle onnekkaalle osallistujalle kolmen tuotteen Let me be -setin, johon kuuluu shampoo, hoitoainen ja hoitosuihke. Kerro kommentissasi, minkä hoitolinjan tuotteet toivoisit voittavasi. Tuotteet ja niiden kuvaukset näet tästä.

Arvonta-aikaa on lauantaihin 12. 5. 2012, eli viikko. Ilmoittelen viiden onnekkaan nimet tai nimimerkit sunnuntaina 13.5.

Arpaonnea kaikille tasapuolisesti! Täällä Bellassahan kaikilla on yhtäläiset oikeudet kommentoida!

 

 

Ollaanhan me yhdessä pannulla paistettu ties mitä, kokattu alasti ja puserrettu kirsikkatomaatteja nyrkeissämme niin, että siivoamista on ollut keittiön lisäksi myös olkkarin puolella Mutta nyt me myös maustetaan ruokaa. Joo, minä ja Jamie. Oliverin Jamie.
Mies on tosiaan tehnyt itsestään tavaramerkin, sitä ei käy kiistäminen. On paistinpannua, kodinkonetta, keittokirjaa, ruokaohjelmaa ja koululaisten pelastusoperaatioita. Nyt on myös mausteet, tuoreet yrtit. Mutta mä tykkään tuosta Jamiesta. Pidän siitä ruuanlaittotyylistä, ja ohjeet on kivoja. Noin niin kuin sovellettuna omaan makuun. En jaksa tuijottaa keittiössä keittokirjaa. Ruoka tehdään kokkaamalla, nälkä hankitaan lukemalla keittokirjaa.
Olen jopa niinkin heikko luonne, että kun paikallisen marketin tiskistä löytyy Jamie Oliverin yrtit, kapsahdan heti. Ei puhettakaan, että tänä vuonna timjamit kasvatettaisiin itse. Mitä järkeä, kun Jamie on tehnyt sen puolestani! Ja joka kerta maustaessani uunikasviksia, tunnen kuin tekisin hommaani tuon ässää söpösti sihauttelevan ammattilaisen kanssa. Voitte kuvitella, että porkkana maistuu paljon paremmalta!

Ensi vuonna ostan siemenet ja multaa. Kokkaan sitten vaikka alasti.

 

Päivä alkoi tosi kasuaalisti heti aamulla kolmen tunnin reippailulla leikkipuistossa, mutta jotta uskottavuus säilyisi (ja mielenterveys myös) vietetään loppupäivä jossain muussa kuin ulkoiluvaatteissa.
Illan ja iltapäivän ohjelma ei oikeastaan ole vielä edes selvillä, mutta jotain kivaa pitää kehittää, koska päivä on pikkusen spesiaali, ja vaatii jotain erottuakseen eilisestä. Kauppareissut pitää hoitaa joka tapauksessa alta, joten jalkaan huomaamattomat housut (”ai, mä katoin, ettei sulla ole housuja ollenkaan”), ja jälleen tummansinistä kera ruskeiden asusteiden. Uudet Aiglen kengät mätsäävät vanhaan laukkuun just eikä melkein (toisin kuin vyö, jonka olisi voinut vaihtaa), ja olivatkin hankintalistalla juuri sen vuoksi. Järkiostos; Laadukkaat ”mukavuuskengät”.

Taustalla näkyy meidän kolkkoakin kolkompi partsi (näyttää lähinnä bunkkerilta tässä vaiheessa), jonka aion viikonlopun aikana taikoa useamman asteen viihtyisämmäksi. Edessä siis reissu puutarhamyymälään ja dekodeeraamista. Kalusteiden hakua, ruukkuistutuksia ja muuta hienosäätöä. Ihan kivaa. Lopputulosta sitten ensi viikolla!