Hellurei!

Saan tosi paljon viestejä koskien meidän kodin remonttia, ja nyt kevään tullen huomaan taas kysymysten määrän kasvavan. Blogiani pidempään seuranneet tietävät siitä remontista enemmän ja tietävät myös, kuinka paljon olen asioista täällä blogissa kirjoittanut, ja että niitä vaihekuvia laitoin enemmänkin tuonne Facebookin puolelle. Koska en milloinkaan tägännyt varsinaisia remonttikuvia erikseen, kotia ja remonttia koskevat postaukset löytyvät kaikki saman ”koti” tunnisteen alta. Nyt jälkeenpäin miettien se remonttitunniste olis voinut olla aika hyvä.

Jonkin verran niitä remppa-aiheisia postauksia kysytään myös lisää, mutta en ole oikein osannut niitä toteuttaa. Näin jälkeen päin on jotenkin vaikea nähdä asioita ja toisaalta jos ihan suoraan sanon, niin en ole oikein parin viime vuoden aikana niitä kauheasti halunnut edes ajatella. Mutta, löysin muutaman vanhan kuvan (kiinteistövälittäjän ottamia (pahoittelut pienestä koosta) ja sitten itse napsimiani) ja ajattelin, että ehkä tällaiset ”ennen ja jälkeen” -postaukset voisi olla kivoja. Tykkäsin ainakin itse taas vaihteeksi katsella näitä, vaikka edelleen se on jotenkin hirveän rankkaa. 😀

Aloitetaan keittiöstä, vaikka se tavallaan olikin niitä viimeisiä remppakohteita. Ja tosiaan multa kysytään myös paljon olohuoneen korituoleista tai sohvapöydästä, ja ne siis ovat keittiössä, ei olkkarissa.

Nämä viimeiset kuvat on edelleen mun puhelimessa muistona karusta todellisuudesta. Molemmat on esikoisen ottamia, hän oli tähän aikaan hyvin innostunut kuvaamaan kaikkea. Sommittelu on todella rehellinen ihan mitä tulee sisustukseen tai väsyneen äidin silmäpusseihin. Puhelinten kameratkin on vähän näiltä ajoilta parantuneet, mutta ehkä näille kuville pieni kohina tekee lähinnä kunniaa.

Ensimmäinen kuva on joulukuulta 2012. Tätä joulufiilistä ei ehkä blogissa näkynyt, mutta tätä se oikeasti oli. Koko työhuone oli tyhjennetty (tehtiin uudet lattiat) ja kaikki vaan kannettiin keittiöön. Näkyy siinä myös muuttolaatikot ja porakonekin on näköjään lapsiystävällisesti keskellä lattiaa.

Toinen kuva on huhtikuulta ja siinä näkyy sitten jo lautaseinä joka tehtiin maaliskuun puolivälin jälkeen 2013. Mun vaatteet on rypyssä tuossa takana olevalla puusohvalla. Vaihdoin vaatteet keittiössä, koska se työhuone (ja sen yhteydessä oleva vaatehuone) olivat tässä kohtaa vielä kylmää varastotilaa. Niin ja viimeisessä kuvassa on myös Klaara, joka syntyi kaiken tämän keskelle tammikuussa 2013. Tuota mustaa senkkiä vasten nojailin koko aamun ennen kuin lähdettiin synnyttämään. Muistan, että isäni oli aika hiljaista miestä, kun saapui paikalle. Taisi olla vain mielissään, ettei tarvinnut enää toista kertaa viedä minua synnyttämään. 😀 Siinä nojaillessani maksoin pari laskua ja vastailin kommentteihinne. 🙂

 

Haluaisin kovasti vähän värikkäämmän keittiön jossa ei olisi tuota lautaseinää. Meillä oli edellisessä kodissa sellainen ”duck egg blue” keittiön seinissä, ja siitä tykkäisin taas kovasti. Mieskin on sitä mieltä, että valkoista on liikaa. Mutta niin paljon en sitä maaliakaan nyt halua, että jaksaisin konkreettisesti tehdä asialle jotakin. 😀

Ainakin pari postausta löytyy tuosta keittiön lattiaprojektista. Varaudu aina yllätyksiin -postaus, missä mennään -postaus sekä lattiarakkautta -postaus.

 

No, miten on? Kiinnostaako teitä tämän kaltaiset postaukset? Tämän nostalgiamatkan aikana ymmärsin ainakin itse sen, miksi ne silmäpussit jäi silmien alle pysyvästi. Yöllähän sitä remonttia tehtiin, kuinkas muutenkaan.

Mutta nyt toivottelen kivat tiistain jatkot. Mulla on jumppailta ja lupasin vielä sitä ennen lähteä ulos reippailemaan.

Ihanaa maanantaita, ja hei, juhannusviikkoa!
Sain viikonloppuna ihastella suomalaisia järvimaisemia ja voi että, miten onnellinen sitä onkaan kun saa asua tällaisessa maassa. Ja tuntuu ihan hassulta ajatella, että tuo sää tuosta jo loppuviikoksi kylmenisi. Olenkin juhannussään suhteen vielä aika optimistinen. 🙂

Meidän juhannus menee aika perinteisellä tavalla, eli juhlitaan joko ennakkoon tai jälkikäteen, miten nyt sitten päätetäänkin. Mutta kyllä koti ja piha silti on kiva laittaa juhannuskuntoon. Olen jo pari kesää suunnitellut vanhan puutarhapenkin kunnostamista ja samalla kun olen surkutellut sen tilaa, välinpitämättömyyteni on vain kasvanut. Niinpä penkki on lojunut viimeiset pari-kolme talvea ulkona. Kyseessä on siis penkki tuosta kalustesarjasta, joka ostettiin kymmenen vuotta sitten ensimmäiseen omaan kotiin. Vaikka pöytä ja tuolit on ollut jo useamman vuoden varastossa, tämä penkki kuuluu kesäelämään ihan yhtä varmasti kuin kärpäset ja uudet perunat. Siinä on istuttu ja katseltu lasten kasvavan ja oppivan uusia taitoja. On ollut ensiaskeleita, pyörällä ajoa, jalkapallo, hiekkakakkuja ja sitten ihan vaan sitä kesäillan istumista saunan jälkeen tai puutarhaa ihaillen. Tuossa penkissä on lopulta ihan mielettömästi muistoja, ja sen sijaan, että olisin nähnyt penkin jätteenä, päätin laittaa sen kuntoon ja antaa sille vielä monia kesiä ja uusia muistoja. Ja huolellisen puhdistuksen ja parin maalikerroksen jälkeen siitä tulikin koko kalustesarjan kaunein ja valkoisin yksilö.

Tein Instagramiin storyn josta näkee, miltä tuo penkki näytti ennen projektiani. (Löytyy myös sieltä tallennetuista.) Kuvista ehkä ymmärrätte, että moni olisi kokenut penkin päivien olevan luetut. Mutta hei, vajaat pari tuntia ja vanha puutarhakaluste on kuin uusi. Ulkokalusteita maalatessa kannattaa kuitenkin muistaa, että maalin tulee olla nimenomaan ulos tarkoitettua. Itse käytin Colorian Deco Akva -kalustemaalia, jolla on maalattu meidän listoja ja ovia. Maali kuitenkin on siitä kiva, että se on tarkoitettu myös ulkokäyttöön, ja siksi tuollainen valkoinen kalustemaalipurkki on ihan loistava hätävara. Kelien puolesta maalauksen olisi voinut hoitaa ulkonakin, mutta täällä meillä on sellainen pöly ilmassa, että koin parhaaksi kantaa projektikohteeni sisälle jotta maalipinnasta tulisi mahdollisimman puhdas. Ja tulihan siitä ihana. Juuri sellainen puutarhapenkki, jossa kelpaa istua aamukahvilla ja haaveilla.

Niin että jos juhannuksen sää on edes jossain määrin kesäinen, taidan istua tuossa ja ihailla kesäyötä. Muistella vanhoja ja suunnitella tulevia. ♡

Perjantaita muruset!

Vaikka kesähuone rappuineen on pieni, täyttyi kokonainen imurin pölypussillinen hämähäkinseitistä, kuolleista öttimöntiäisistä (alalajina yöperhoset sekä kärpäset), hiekasta ja kuivuneista puidenlehdistä. No, siis kaikesta, mitä nyt kylmänä pidetty tyhjä tila on sisälleen imaissut vuosien varrella, ja mitä sinne on kengissä kuljetettu. Hus pois lähti seitit ja muu röhnä, ja jopas tuli heti eri näköistä. Siitä huolimatta nämä nyt ovat niitä ennen kuvia, eli tästä lähdetään liikkeelle, ja toivottavasti lopputulos on pikkuisen viehättävämpää nähtävää.

Tuossa juuri aamulla Marialle kirjoittelinkin, että jos nyt olisi taivaankappaleet oikeassa asennossa, ja tässä projektissa päästäisiin myös alkuun. Ensin oli tuo sairasteluputki, joka sitoi meidät sisätiloihin ja sitten puski kesä niskaan sellaisella vauhdilla, että oli pakko tarttua myös pihapuuhiin. Nyt on kuitenkin saatu ne hommat käyntiin ja nurmikkokin leikattu ensimmäistä kertaa, joten elämään mahtuu ehkä muutakin.

Vihertävä rappu tulee saamaan tietenkin valkoiset seinät ja katon. Lattiat ja rappu on tarkoitus maalata vaaleanharmaiksi ja sävyksi pyritään saamaan jokin vastaava sävy kuin kuistin lattiassa. Seinille olisi sitten tarkoitus ripustella olkihatut ja vanhat ongenvavat, jotta saadaan kunnon kesäfiilis heti tilaan tultaessa.

Vanhat sähkökalusteet antavat mukavasti tunnelmaa, ja itse asiassa olen löytänyt sellaisen vanhan lasisen lamppukuvunkin tuohon katon valaisimeen.

Itse kesähuone on pieni hellahuone, vaikka hella täästä on tosin joskus otettu pois. Sinänsä sillä nyt ei olisikaan kuin koristeen virkaa ajettavanaan, sillä tila lämpenee alakerran saunan kiukaan ja padan sekä pukutilan muuratun takan ansiosta. Lisäksi tuossa alla olevassa vaakakuvassa näkyy seinänpätkä, johon on tarkoitus laittaa sohvasänky, ja se tulekin aika lähelle tulisijan syvennystä. Ikean valkoista Hemnes sohvasänkyä tänne on ajateltu, ja tyyliltään se sopisikin tilaan täydellisesti.

Joku on joskus ksynytkin, että mihin joutui osa edellisen kodin vahoista huonekaluistamme, ja tosiaan varastossa on vanhoja tuoleja, hyllyjä, naulakoita ja pöytäkin odottamassa kesähuoneen valmistumista.

Sen verran täällä tehtiin pari vuotta sitten, että muovimatot revittiin pois, ja kaikki ne lukuisat pikkunaulat, joilla huopa ja matto oli kiinnitetty, nypittiin myös irti. Muuten tila on ollut siinä ostohetken kunnossaan valaisinta myöden. 😀

Komeron vieressä näkyykin tuo tulisijan syvennys, ja muuri, joka lämmittää tänne yläkertaan asti.

Tuossa alla olevassa kuvassa näyttää, kuin katossa olisi pahat kosteusläikät, mutta vika on kyllä ihan kameran linssissä! 😀

Muistanette ehkä, kun Maria poikkesi meillä keväällä ja tuolloin tosiaan sain ihan oikean maaliasiantuntijan kotikäynnille asti. Hyvin ammattimaisesti kollegani rapsuttelikin seiniä ja otti välillä pikapuheluita tarkistaakseen yksityiskohtia. Lähinnä pelotti se, voiko rapputilan vanhan maalin päälle maalata suoraan, vai joudutaanko vanha maali poistamaan, mikä tietenkin olisi äärimmäisen työlästä puuhaa. No, onneksi tähän ei jouduta, vaan hommaan päästään oikaisemalla. Muistanette ehkä, kun meillä sisälläkin roikkui tuo rapun maalaus pitkän aikaa, kun mietittiin, että miten hitossa homma saadaan kapeassa tilassa (johon telineet ei mahdu) hoidettua. Jatkovarsi tuntui ainoalta mahdollisuudelta, mutta maaliroiskeiden lentämistä pelättiin siinä määrin, että homma junnasi paikallaan ikuisuuden. No Maria piffasi silloin meille nuo paneeli pro kattomaalin ja paneeli pro seinämaalin, ja ne olivat niin älyttömän hyviä ja sudissa pysyviä, että niillä haluttiin jatkaa myös kesähuoneen kohdalla. Molemmat ovat siis valkoisia, samoin kuin himmeä Greenline sisustusmaali, jolla tullaan maalaamaan itse huoneen haltex katto sekä seinät. Kattoon tuo vallittiin siitä syystä, että se on tarpeeksi kevyt vahalle katolla, ja seiniin ajattelin sitä nyt lähinnä siksi, että haluan haistella kaikessa rauhassa, mikä tilan fiilis on. Valkoinen maali toimii sitten tarvittaessa vaikka pohjamaalina. Listat ja karmit maalataan nekin valkoiseksi kalustemaalilla, ja lattian suhteen mennään vesiohenteisella akvafloorilla. Mellä on nyt kolme erilaista harmaata, joista varmasti löydetään se tässä tilassa parhaiten toimivin harmaan sävy.

Meillä on myös jonkin verran yhä jäljellä sisällä käytettyä korkeaa jalkalistaa, ja siitä riittää hyvin listat myös tänne kesähuoneeseen.

Nämä nyt eivät ole mitään niin kovin kauniita kuvia, mutta ehkä enemmänkin informatiivisia. Otetaan sitten niitä sisustuskuvia, kun on vähän päästy sisustamaankin! 🙂

Jos muuten oikein jaksaisi askarrella, niin tuon alakerran sisääntulon alimman tason voisi vaikka maalata ruudulliseksi! 🙂

Että sellainen kierros ja sellainen kesähuone! Instagramiin laitoinkin tänään videonpätkän (stories) tuosta rapusta. Katsotaan josko sinne tulisi aina silloin tällöin laitettua muitakin juttuja!

Aurinkoa perjantaihinne!