Kaupallinen yhteistyö ⎮ Substral & Indieplace

---

Moikka! Joko multasormet kaipaavat tekemistä? Omani ovat vaatineet sitä jo tovin, ja into lisääntyy sitä myöden kun lumet sulavat ja talvi taittuu. Helmi-maaliskuun tärkeimpiä hommia on tietenkin uuden kylväminen, mutta yhtä lailla vanhoista kasveista huolehtiminen. Nyt on nimittäin se aika vuodesta kun kannattaa viimeistään alkaa elvyttämään niin niitä talvehtineita pelargoneja kuin pikkuisen nuupahtaneita viherkasvejakin. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Substralin kanssa.

Olen itse ollut todella laiska mullanvaihtaja ja osa yli 10 vuotta vanhoista Mårbackoista onkin selvästi kärsinyt mullan ja juuriston maatumisesta. Kova turvepaakku kun ei anna kasville oikein minkäänlaisia edellytyksiä jatkaa elämäänsä, joten nyt oli korkea aika pelastaa kasvit. Valitsin näihin kuviin nyt ne vähemmän lepotilassa olevat kasvit, mutta rehellisyyden nimissä, osa pelargoneista on enemmän ruskeita kuin vihreitä. Mutta tätä ei suinkaan kannata liiaksi pelästyä. Omat kasvini joudun talvettamaan keittiön ikkunalla ja siinä ne myös joka kevät virkoavat ja lähtevät uuteen kasvuun. Tänä vuonna taas entistä ehompana, kun juuret saivat ympärilleen uuden mullan.

Nyt kun viherkasvit ovat taas supersuosittuja, muistutankin että yhtäläisesti myös sisäkasvit kaipaavat juurilleen uutta ja kuohkeaa multaa, joten aihe ei kosketa vain kotipuutarhureita. Kannattaa myös huomioida, että mikäli huonekasvien juuret ovat vallanneet ruukun, se kannattaa samalla vaihtaa suurempaan. Samalla myös esimerkiksi peikonlehden ilmajuuria saa upotettua multaan.

Kaupasta löytyy jos jonkinlaista multapussia, mutta on hyvä huomioida, ettei multa sellaisenaan riitä ravitsemaan kasveja kovinkaan pitkään. Itse asiassa kyse on ihan parista kolmesta viikosta! Lisäksi tarvitaankin siis ravinteita, eli lannoitusta. Niin puutarhassa kuin ruukkukasveillakin tärkeimmät ravinteet ovat typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K). Näiden lisäksi kasvit tarvitsevat myös erilaisia hivenravinteita aivan kuten me ihmisetkin.  On siis syytä huomioida myös  kasvin kalsiumin, magnesiumin, rikin, boorin, kuparin, raudan, molybdeenin ja sinkin saanti. Kuulostaa kemialta, mutta onneksi kasvien lannoittaminen on tehty niin helpoksi, että jokainen onnistuu varmasti!

Substralin kasviravinteet muistan ihan lapsuudestani asti. Äidilläni oli nimittäin tapana aina viitata mainokseen ”rakkautta ja substraalia” ja sama metodihan toimii edelleen. Substralin kasviravinteita löytyi myös ensimmäisestä omasta kodistani ja löytyy edelleen. Tuotteisiin on toki tullut muutoksia vuosien varrella, mutta tänään esittelyssä niistä kolme ajankohtaisinta.

Lannoitekävyt:

Osmocote käpy ravitsee huone ja parvekekasveja jopa 6 kk:den ajan. Lannoitekävyt on helppo painaa multaan tai sitten ne voidaan lisätä multaan esimerkiksi mullanvaihdon yhteydessä. Hartsikuorinen käpy säännöstelee ravinteiden luovutusta kasville niiden tarpeiden mukaan. Kastelun ja lämmön vaikutuksesta ravinteita vapautuu kävystä kasvin käyttöön tasaisesti, ilman että juuret vaurioituvat liiallisesta lannoittamisesta. Nämä ovat todella hyvä lannoite esimerkiksi juuri noille pelargoneille. Äärimmäisen helppoa, jos koet lannoittamisen hankalana, etkä millään jaksa muistella, koska ja miten lannoitit kasveja viimeksi! Lannoitekäpy on myös äärimmäisen näppärä tuote kesäkukille kunhan pääsemme siihen asti vuotta. Tänä vuonna helpotan omaa kesääni käpyjen avulla!

Ravinnepuikko viherkasveille:

Näitä olen käyttänyt aina! Helppokäyttöiset puikot ravitsevat viherkasveja kahden kuukauden ajan ja olen käyttänyt niitä jotakuinkin kevättalvesta aina syksyyn asti. Puikon voi työntää multaan kokonaan (se maatuu) tai sitten tuikata purkkiin siten, että puikot muistuttavat olemassaolostaan hieman näkyvissä. (Näkyville jätetty puikko muistuttaa lannoitustarpeesta kastelun lomassa!)

Käyttövalmis kasviravinne:

Se minkälaisen tuotteen kukin valitsee, riippuu pitkälti totutuista tavoista. Mikäli suosit mieluummin nestemäistä ravinnetta, hyvä vaihtoehto on Substralin uusi käyttövalmis kasviravinne. Tätä ei tarvitse annostella valmiiksi kastelukannuun, vaan voit kaataa ravinnetta suoraan ruukkuun. Ravinne imeytyy parhaiten kosteaan multaan, joten jos multa on kuivaa, kannattaa ensin kastella kasvi. Nestemäinen seos imeytyy tasaisesti kosteuden mukana ja antaa kasveille kaikki tarvittavat rakennusaineet. Nestemäinen kasviravinne sopii myös syötäville kasveille!

Tee viimeistään nyt maaliskuussa:

Vaihda kasveille uusi multa: Vanha kovettunut multa surkastuttaa kasvien juuriston, eikä kasvilla ole mahdollisuuksia kasvaa. Vaihda mullat viimeistään nyt maaliskuussa, jotta kasvi ehtii toipua toimenpiteestä!
Huomioi istuttaessa ruukun salaojitus, ja mahdollisesti suuremman ruukun tarve, jotta kaikki juuret mahtuvat ruukkuun.
Aloita kasvien lannoittaminen: Talvella kasvit ovat lepotilassa, mutta heti keväällä ne hyötyvät ravinteista ja lannoittamisesta.
Lisää kastelua kevään edetessä: Varmin tapa tappaa huonekasvit tai talvehtivat ruukkukasvit on ylikastella niitä lepokaudella. Lepotilassa harva kasvi haihduttaa kovinkaan paljoa, mutta kevään, valon ja lämmön lisääntyessä kasveille tulee myös jano. Huomioi kuitenkin kastelussa myös lehdistön määrä. Jos pelargonit ovat vielä enimmäkseen runkoa ilman lehtiä, ei kasvi myöskään haihduta samaan tapaan kuin tuuheimmillaan. Maltti on kastelussa paras valtti!
Älä luovuta: Suurin osa minunkin pelargonioistani näyttää vielä tässä kohtaa vuottaa siltä, että niiden paras paikka olisi biojäteastia. Ei kannata kuitenkaan lannistua, vaan muistaa, että luonto ja kasvit toimivat omalla tavallaan ja nyt ollaan vasta kasvukauden starttiviivalla!
Lisää kasveja: Mullanvaihdon yhteydessä on hyvä napsia kasveja myös juurtumaan. Leikkaamalla pelargoneista pistokkaita, voit helposti lisätä kasvien määrää.
Malta lukea ohjeet: Mielin määrin ei kasvejakaan kannata lannoittaa! Lue siis aina ensin annosteluohjeet. Substralin pakkauksissa ohjeet ovat helposti ymmärrettävissä ja niitä noudattamalla vältät ylilannoittamisen!

Vaikka mårbackat ei just nyt näytäkkään tältä, tätä kohti ollaan kuitenkin menossa!

Eikö vain olekin ihanaa! Kevät on jo tulossa!

Meidän talvi on huuhtoutunut vesisateen mukana. Se kaunis kimmeltävä talvi, josta tykkäsin iha valtavasti on vaihtunut likaiseen lumeen ilkeään liukkauteen. Ja niin paljon kuin tuo sää tökkiikin, niin onhan se myös yksi merkki lähestyvästä keväästä. Joskin olisin venyttänyt talvea vielä maaliskuun puolelle. No, minulta ei kyselty!

Tein tänään vähän multahommia (postausta aiheesta tulossa), ja siinä kun sitten pesin multaa kynsien alta, tuli sellainen aika keväinen fiilis. Muistin miten paljon tykkään siitä, kun saa puutarhassa huhkitun päivän jälkeen kuurata itsensä puhtaaksi suihkussa. Se tunne, kun varpaanvälitkin on täynnä maata ja kaikki puskee uutta ja vihreää. Voi kevät, miten kaipaankaan puutarhahommia ja kasvihuoneessa istuskelua.

Niin, että ajattelin josko te tuntisitte vähän samoin. Jonkinlaista kesänkaipuuta tai ihan vain sitä tulevasta keväästä fiilistelyä. Ohessa kuvia kesästä, puutarhasta, kasvihuoneesta ja tietty daalioista.

Ihanaa torstaita!

Kaupallinen yhteistyö ⎮ Fiskars

---

Daalioiden talvetus ja nostaminen! Tätä on toivottu ja nyt se viimein tulee. Homma on helppo, mutta kannattaa muistaa muutama juttu, niin onnistut varmasti!
Ensimmäiset pakkaset tulivat, ja jopa täällä etelämmässä on saatu ihailla pientä lumi- tai räntäkerrosta viimeisen viikon aikana. Puutarhan syystyöt ovat kuitenkin monella vielä kesken, onhan syksy ollut poikkeuksellisen lämmin. Pakkanen puraisee daaliat ja mustuttaa varret yhdessä yössä. Kukinta on ohi ja kausi nostotöitä vaille paketissa. Mukulat ovat ilmojen kylmetessä edelleen maan lämmössä, mutta nyt on se aika kun nekin on syytä kaivaa ylös ja siirtää talvehtimaan lämpimään. Tänään kaupallisessa yhteistyössä Fiskarsin kanssa annan neuvot ja niksit daalioiden nostamiseen ja mukuloiden talvettamiseen.

Ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä kannattaa kaivaa tarvittavat työkalut esiin. Daalioiden nostamisessa tarvitset puutarhasakset, talikon, haravan ja tietenkin laatikot tai korit, joihin daaliat aiot säilö.
Ennen ensimmäisenkään kukkavarren katkaisemista, huolehdi, että olet kerännyt daaliapenkistä kaikki metalliset perennatuet pois. Usko pois, et halua pilata saksiasi iskemällä niihin!

Olen nähnyt ohjekuvia daalioiden talvettamisesta ja nostamisesta terhakoilla varsilla ja mielestäni tuollainen ohjeistus on aika harhaanjohtavaa. Kuka haluaisi nostaa kukat ennen kuin satokausi päättyy. Unohda siis visio kukkivista daalioista ja niiden katkomisesta talvehtimaan! Koska pakkanen on saanut kasvuston lakoamaan työ kannattaakin aloittaa kukkavarsien leikkaamisella.

Daaliota ei missään nimessä saa repiä maasta. Vaikka mukulat saattoivat keväällä näyttää pieniltä ja hennoilta, ne ovat nyt juurtuneet maahan ja istuvat siellä melko tiukassa. Katko siis kukkavarret, mutta jätä 5-10 sentin tapit jokaiseen mukulaan. Maasta törröttävä kukkatappi helpottaa työtäsi, kun näet jatkuvasti mistä mukuloita on yhä nostamatta. Tylsien saksien lisäksi harmittaa suuresti, jos maahan jääkin jäätymään juuri se kaunein ja rakkain yksilö.

Yllä näkyy myös pieniä sormustinkukan taimia.

Itse jätän mukuloihin melko pitkätkin pätkät kukkavarsista, sillä hyödynnän niitä puhdistuksessa ja daalioiden pakkauksessa. Toisaalta keväälläkään kuivuneista tapeista ei ole haittaa ja niiden avulla pystyy taas nostelemaan mukuloita ruukkuihin ja maahan. Nättejä ne eivät ole, mutta onkin siis enemmänkin makuasia kuinka lyhyeksi kukkavarret leikkaat, jos ne tosiaankin saavat talvehtiessaan kuivua.

Mikäli haluat nimetä juurakot nyt syksyllä, nimeä ne joko tässä kohtaa tai aina yksitellen nostamisen jälkeen. Suosi muovisia (tai muita maatumattomia) nimikylttejä. Voit tuikata sellaisen juurakon lomaan. Nimilapun voi myös kiinnittää kumilenkillä tai narulla kukkatappeihin. Mikäli talvetat useamman juurakon samaa lajiketta, voit nimetä myös laatikot. Omat nimikylttini ovat pilkistäneet juurakoista kohta kolme vuotta. Ne pysyvät kyydissä kesät ja talvet.

Daalioiden nostaminen on toki huomattavasti helpompaa, mikäli sinulla on selkeästi daaliapenkki, jossa ei kasva mitään muuta. Usein daalioita kasvatetaan pitkinä yksittäsinä riveinä, jolloin syys- ja kevättyöt ovat tietenkin helpompia. Olen enemmän cottage garden -tyyppiä ja omassa maassani kasvaa daalioiden lisäksi paljon muutakin. Niinpä pyrin penkkiä siivotessa karsimaan sen melko puhtaaksi, jotta varmasti hahmotan jokaisen talvehtimaan pyrkivän daalian.

Kun kukkavarret on leikattu ja penkki haravoitu puhtaaksi, on aika käydä juurakoiden kimppuun!

Paras työkalu on puutarhatalikko. Sen avulla nostat mukulat varmemmin kokonaisina ja niitä rikkomatta. Unohda siis tässä kohtaa klassinen pistolapio ja satsaa daaliaharrastajan ykköstyökaluun eli Fiskarsin Xact Puutarhatalikkoon, josta saat kylmälläkin kelillä lämpimän otteen.
Jos viime keväänä istutit elämäsi ensimmäiset daaliat, nyt syksyllä saatat yllättyä, miten suuria niistä on kesän aikana tullut. Iske talikko syvälle daalian viereen, mieluummin vähän liian kauas kuin liian lähelle. Nosta juurakko varovasti ilmaan. Juurakkoa ei missään nimessä tarvitse kokonaan puhdistaa, mutta suurimmat mullat kannattaa kuitenkin poistaa jo ihan tilan säästämiseksikin. Itse kevyesti ravistan ja pyörittelen juurakkoa, sen jälkeen kun olen ensin kuokalla hieman möyhentänyt maata siitä irti. Fiskars QuikFit möyhennyskuokka on hyvä työkalu juurakoiden puhdistamisessa.

Pieni ja hento ’Cafe au Lait’ on kasvanut ravinteikkaassa mullassa komean kokoiseksi ja vaatii jo jakamista.

Nosta ja pakkaa daaliat yksitellen ja jälleen tarkasti seuraten, ettet vain jätä yksiäkään kukkatappeja ylösnousevan mullan alle.

Pakkaa daaliat ilmavasti puu-, muovi- tai pahvilaatikoihin. Ilmava muovilaatikko on kasvin kannalta paras, sillä se ei ala maatumaan kosteissakaan olosuhteissa. Harvalla kuitenkin on käytössään leipomolaatikoita ja onneksi ihan tavalliset pahvilaatikotkin kelpaavat. Vuoraa laatikon pohja sanomalehdellä tai voimapaperilla ja nosta juurakoiden koosta riippuen noin 2-4 kasvia yhteen laatikkoon. Mitä vähemmän juurakoita on yhdessä laatikossa, sen pienempi on tietenkin mahdollinen tautiriski. Jätä juurakoiden väliin siis mahdollisimman paljon hajurakoa, jotta laatikko pysyy ilmavana ja kasveilla on mahdollisuus hengittää. Voit myös peittää paljaat juurakot turvekerroksella, mikä suojaa niitä paitsi kylmältä, myös tasapainottaa kosteusoloja.

Daalioiden talvetus. Mihin daaliat sitten laitetaan talveksi?

Daaliat siirretään talvehtimaan, koska ne eivät kestä jäätymistä. Ihannelämpötila onkin n. 5-10°C, mutta harva pystyy järjestämään tilan, jossa lämpötila pysyy vakaana koko talven. Pakkauksessa ja valmisteluissa onkin siis tärkeää huomioida  juuri ne olosuhteet, jotka sinulla on daalioillesi tarjota. Verrattuna moneen muuhun kasviin, daalioiden talvetus on kuitenkin helpompaa, sillä kasvit eivät tarvitse talvella valoa. Pimeä ja viileä paikka on siis daalioiden ihanne. On periaatteessa täysin se ja sama, onko tuo tila autotallissa, kellarissa, siivouskomerossa vaiko eteisessä.

Minun kasvini siirtyvät talveksi kellariin. Kellarissa oli liki koko viime talven yli 10 astetta lämmintä, mutta yhtälailla varaudun siihen, että lämpötila voi laskea pakkasellekin. Niinpä huolehdin heti syksyllä, että lähettyvillä on myös hallaharsoja ja peitteitä kasveille, mikäli pakkanen paukkuu viime talvea pahemmin. Vaikka kellarin lämpötila siis tippuisikin miinukselle, pyrin varmistamaan, että daaliat pysyvät plussan puolella. Hetkittäiset miinuksen puolelle kääntymiset eivät vielä yletä daalioiden sekaan laatikon suojiin, mutta mikäli kellarin lämpötila tippuisi pakkasen puolelle kunnolla tai yhtäjaksoisesti, kantaisin daaliat välillä sisälle.

Kellari on myös kostea, joten jotta välttyisin mukuloiden mätänemiseltä ja maatumiselta jätän laatikot viikoksi tai kahdeksi huoneenlämpöön kuivumaan. On huomattavasti helpompi sumuttaa juurakoille lisää kosteutta, kuin saada ne kuivumaan kylmässä ja kosteassa tilassa. Jos käytät kodin teknistä tilaa tai koneellisesti lämmitettyä varastoa, jossa ilma on kuivaa, huolehdi daalioiden kosteudesta läpi talven. Mukulat saavat nahistua, mutta eivät kuivua läpikotaisin. Paras tapa tutkia tilannetta onkin ihan näppituntuma. Mikäli multa juurakoiden ympärillä kuivuu niin, että mukulat puhdistuvat kuin itsestään, kannattaa kaivaa esiin suihkepullo. Jokapäiväistä tai edes jokaviikkoista valvontaa daaliat eivät kuitenkaan kosteuden vuoksi tarvitse. Pahin vihollinen on pakkanen. Mikäli mukuloita on paljon ja laatikot pakattu tiiviisti, huomioi myös, että reunimmaiset yksilöt kuivuvat ja kylmettyvät huomattavasti keskimmäisiä paremmin. Itse kävin viime talvena pari kertaa vaihtamassa laatikoiden järjestystä ja nostelin alimpia ylös ja reunimmaisia keskelle. Daalioiden talvetus ei ole vaikeaa, mutta homma kannattaa nähdä harrastuksena, kuten puutarha ylipäätään.

Mistään parin tunnin pikkutyöstä ei tosiaankaan ollut kyse, mutta nyt homma on valmis!  Voin miltei taas jo kuvitella, kuinka mallaan daalioita tyhjään penkkiin taas ensi keväänä.

Keväällä daalioiden juurakoista pilkistää yleensä jo uusia silmuja, sillä kellari lämpötila kohoaa viimeistään kevään mittaan. Silmut muodostuvat ihan siihen jättämäsi kukkatapin tyveen. Useimmat daaliani vaativat ensi keväänä jakamista, jotta ne jaksavat kukkia myös seuraavana kesänä. Jakaminen on kuitenkin helpompaa, kun uudet silmut ovat muodostuneet kellarin lämpötilan kohottua keväällä. Yhdestä ostamastasi juurakosta saat siis vuosien mittaan ison kasan uusia.

Koska daaliat viihtyvät ravinteikkaassa maassa, levitän keväällä daaliapenkkiin kompostia ja kanankakkaa. ennen mukuloiden istutusta levitetty kanankakka saa sulaa kevätsateiden avulla maahan ja kompostikate toimii hyvin mukuloiden ja mullan päällä.

Ihan kaikki juurakot eivät vielä mahtunut noihin laatikoihin, mutta nyt loputkin daaliat on siirretty kuivumaan ja talviunille.

Hyvät puutarhatyökalut ovat investointi, joka kestää aikaa ja käyttöä. Kun syksyn puutarhatyöt on tehty, työkalut kannattaa puhdistaa ja siirtää vajaan tai varastoon talvehtimaan. Keväällä ne kutsuvat taas uuteen puutarhakauteen. Luithan jo edellisen puutarhan syystöitä koskevan postaukseni?

Olikohan siinä daalioiden talvetus kokonaisuudessaan? Jos jokin asia jäi mietityttämään, niin kysy ihmeessä!