Sunnuntaita!

Vitsit, mikä hellepäivä. Ja muuten ensimmäinen päivä tänä kesänä, kun ihan vain istuin ulkona tekemättä mitään. Ensin päivällä siskon kanssa ja sitten vielä yksin äänikirjaa kuunnellen. Mietin, että alkukesä menee aina puutarhatöiden parissa, joten joskus on ihan kiva ottaa aikaa ihan vain olemiseen. Nauttia siitä kaikesta työstä, mikä on tehty ja ihailla näkymiä. Daalioitani olen kiertänyt ja kaartanut ja odotellut ensimmäisten suurten nuppujen aukeamista. Vielä tänään sitä ei tapahtunut, mutta ehkä huomenna tai ylihuomenna. Jännää aikaa. Onneksi lämpöä ja aurinkoa on luvassa nyt pitkään, joten eiköhän ne daaliat ehdi vielä ennen syksyä kaikkikin kukkia, vaikka ”cafe au lait” nuppuset ovatkin vasta todella pieniä.

Sisko jätti vielä yhden lapsistaan meille, kun suuntasi kahden muun kanssa tänään mummulaan. Pikkutyttöjen menoa on ihana seurata, nuo ovat kuin paita ja peppu välimatkasta huolimatta. Vielä toinen yö vierekkäin nukkuen ja sitten pitääkin jättää taas toistaiseksi hyvästit. Onneksi on puhelimet ja videopuhelut.

Voi olisipa elämä aina tällaista, että illan tullen voisi kiertää kukkamaita ja miettiä, että mitä sävyjä kimppuun tänään laitetaan. Kovasti pihassa puskee jo keltaista, mutta pidättäydyn kimpuissani yhä kesän heleissä sävyissä. Keltaista ehtii kyllä myöhemminkin. Ryytimaalta nappasin muutaman oreganon ja laventelin oksan mukaan sunnuntaikimppuuni. Ihania värejä kaikki.

Auringontuoksuinen iho on saunotettu ja keittiössä häärää pitsakokki. Ei hullumpi ilta tämäkään!

Ihanaa iltaa ja uuden viikon aloitusta! ♡

Puutarhahaahuilu. Se on se kesän parhain juttu. Ihan vain kävellä ja katsella, nauttia kesästä ja kaikesta ihanasta, mitä se tuo mukanaan. Tänään nappasin kameran mukaani ja seuraakin sain, ettei ihan yksin tarvinnut haahuilla. Vaikka moni kasvi on jo lopettanut tai lopettelee kukintaansa, niin onneksi on paljon vielä sellaista, mikä odottaa kukkaan puhkeamista. Ja just nyt ihan kaikki näyttää niin tosi kauniilta. Huomenna napsitaan taas isot kimput kukkia kotia koristamaan. Ja voi kuinka onnellinen olen, että mulla on tuollainen pieni haahuilija, joka kiipeää puihin, kysyy jokaisen kasvin nimeä ja huutaa riemusta löytäessään hyvän tuoksuisia kukkia.

Se on kuin meditointia, kun saa viettää aikaa puutarhassa. Ilta-aurinkokin näyttää iltaunisen silmään niin kauniilta, vaikkei siitä olekaan kesällä jaksanut kauheasti nauttia. Mutta on ne aurinkoiset aamutkin kauniita. Niitä kun saisi enemmän ja pitkään.

Nyt nukkumaan. Ihanaa sunnuntai-iltaa ja uutta viikkoa!

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.

Moikka!

Se on jotenkin loogista, että uusi kuukausikin alkaa maanantaista, eikö? Viikon ja kuukauden ensimmäinen päivä. Tuntuu hyvältä. Ja ihan vain jo heinäkuukin tuntuu hyvältä. Helteitä ei ole näkyvissä, mutta jaksan uskoa, että kaunista kesää on tarjolla myös tässä kuussa. Ja jokseenkin tuo kesäkuu menee aina sellaisessa kesään totuttelemisessa. Tehdään puutarhatöitä ja rakennetaan uutta kesää. Heinäkuu on sitten se kuukausi kun tavallaan nautitaan siitä kevään ja alkukesän uurastuksesta. Näin mä ainakin haluan ajatella.

Eilen illalla just istuttiin ystävän kanssa kasvihuoneessa ja mietittiin kesän suunnitelmia. Äkkiä ne kesäviikonloput oli laskettu ja todettiin, että kaikkea kivaa ei millään ehdi yhdessä kesässä. Mutta onneksi tiedossa on tyttöjen pyöräilypäivää ja suunnitelmissa grillibileitä ja saaristokierrosta. Ja joitakin suunnitelmia onneksi myös syksyksi. Koska niitäkin pitää olla. Ja vaikka jonkun mielestä syksyn suunnittelu kesällä on ihan kamala ajatus, mä itse koen just niin, että nyt kun mieli on valoisa ja olo keveä, on hyvä suunnitella syksyyn iloisia asioita, jotka sitten ehkä jäisivät syksyn matalalennossa suunnittelematta ja toteuttamattakin.

Kasvarissa on heinäkuun ekana varsin kesäinen fiilis. Vaikka tänä vuonan en osannut vielä ryhtyä kasvihuoneviljelijäksi, vihreää on kuitenkin ympärillä. Pelargoniat nauttivat kesän aurinkokylvystään, jotta jaksavat taas pinnistellä läpi pimeän osan vuotta keittiön ikkunalla. Niin ja onhan mulla chilejä ja habaneroja. Ja ihan nuo itse siemenistä kylvetytkin alkavat jo tuottaa satoa. Ensi vuonna ne pitää ehkä kuitenkin kylvää helmikuun sijaan jo tammikuussa.

Noita laventeleja mulla oli ruukussa myös viime kesänä ja iskin ne loppukesästä kasvimaan nurkkaan. Nyt siellä on terhakka laventeliviljelmä, ja ajattelin, että voisin tänä vuonna tehdä taas samoin. Ehkä ensi keväänä sieltä voisi lohkaista omaa satoa myös ruukkuistutuksiin.

Auringon lisäksi meillä ainakin on käynyt myös kylmää tuuli. Huomiseksi lupaa taas viileämpää, joten tänään pitää ottaa kaikki ilo irti auringosta. Ja hei, mä lupaan, että heinäkuussa postaan jotain muutakin kuin puutarhajuttuja. Oikeastaan vähän odotan, että saan huomenna pitää oikein kunnon siivouspäivän. Projekti vaatehuone sai kuitenkin kunnon potkaisun viikonloppuna, joten nyt voi vetää yhden jutun kesän to do -listalta yli.

Kaunista heinäkuun ensimmäistä! ♡

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.