nopeat bruschetat oliiveilla ja fetajuustolla

25.5.2020

kaupallinen yhteistyö ⎮ Haugen-Gruppen Gaea & Indieplace


Ystävien kylään kutsuminen on yksi parhaista tavoista katkaista arkea. Mitä pienemmällä varoitusajalla kokoonnutaan, sen hauskempaa yleensä on. Ei stressiä kodin siisteydestä, ei parin päivän puunaamista ja mikä parasta, ei armotonta leipomista ja tarjoilujen miettimistä. Uskon, että tämä mennyt kevät on lisännyt juurikin näiden hetkien arvostusta ja illat ystävien seurassa ovat tulevan kesän odotetuimpia hetkiä. Kun vieraiden saapumiseen suhtautuu rennosti, pystyy aivan varmasti itsekin nauttimaan enemmän tunnelmasta. Nämä illat ovat ehdottomasti pitkän ja pimeän talvikauden pelastus, mutta kuten kaikki muukin, tämäkin ajanvietto helpottuu huomattavasti kesällä iltojen pidentyessä ja elämän siirtyessä rennommalle vaihteelle. Kynnys kutsua vieraita alenee entisestään kesän mittaan ihan joka vuosi ja sosiaalista aikaa tulee vietettyä kaksinverroin.

Siinä missä ennen suoritin leipomista tai kokkaamista hiki hatussa ja stressasin tarjoiluista, menen nykyään liki aina sieltä, mistä aita on matalimmillaan. Saatan lähteä kauppaan puoli tuntia ennen vieraiden saapumista ja tässä kohtaa minulla ei ole vielä minkäänlaista suunnitelmaa tarjoilujen suhteen. Tätä postausta varten leivoin itse ciabattaa, mutta suhteutettuna näkemääni vaivaan ja kahden ja puolen vuorokauden odotukseen, totesin, että ostan jatkossakin ciabattan kaupasta. Mikäli en sitten vaihda hieman rennompaan reseptiin ja vähempään taikinan venytykseen ja taitteluun. Koska ihan oikeasti olen sitä mieltä, että ystäviä voi ja kuuluukin kutsua kylään ilman hirvittävän suuria esivalmisteluja!
Välillä ei välttämättä ole aikaa edes kunnolliseen kaupassa käyntiin ennen vieraiden saapumista ja silloin ideat etsitään keittiön ruokakomerosta. Ainaisten keksipakettien sijaan meidän kaapista löytyy vähän erilaisia hätävaroja, ja yksi loistava tällainen tuote on ehdottomasti oliivit! Niin monikäyttöisiä, mutta maistuvat kuitenkin myös ihan sellaisenaan. Tänään ihanan yksinkertaiset lämpimät oliivi-feta bruschetat kaupallisessa yhteistyössä Haugen-Gruppen Gaean kanssa.

Oliiviöljyä kuluu meillä todella paljon. Toki ruoanlaitossa, mutta paljon myös ihan sellaisenaan. Sitruunamehun sekä suolan ja pippurin kanssa oliiviöljystä saa maailman nopeimman ja helpoimman salaatinkastikkeen. Loraus leipälautaselle korvaa levitteen ja yön yli nukkunut leipä muuttuu herkulliseksi lisukkeeksi ja uunissa paahdetut kasvikset vaativat tietenkin oliiviöljyä seurakseen. Rasvakammoisten vuosien jälkeen olen oppinut kiinnittämään huomiota rasvojen laatuun ja päivittäiseen ruokavaliooni kuuluukin ehdottomasti hyvät rasvat, joita saa juurikin oliiviöljystä sekä pähkinöistä ja siemenistä. Hyvän ja laadukkaan oliiviöljyn tunnistaa mausta ja tuoksusta. Makuun kuuluu sekä pieni karvaus, että tietynlainen polte, joten laadukas oliiviöljy ei missään nimessä ole mauton tai vetisen makuinen.

Suurena plussana mainittakoon tuo kaatonokka Gaean oliiviöljypulloissa. Ihanaa, kun ei tarvitse käyttää sitä erillistä valutuskorkkia, vaan jokaisessa pullossa on heti omansa!

Olen oliivien suhteen vähän kronkeli, sillä moni oliivipurkki on tuottanut pettymyksen. Meidän kaapista löytyykin yleensä vain ja ainoastaan kalamataoliiveja. Tämän yhteistyön myötä pääsin kuitenkin testaamaan Gaean kreikkalaisia oliiveja, jotka eivät sisällä keinotekoisia väri-, lisä- tai säilöntäaineita eivätkä myöskään aromivahventeita. Ja miten hyviä nuo onkaan! Aitoa ja oikeaa oliivia ei oikein voita mikään.
Gaean oliiveja löytyy toki perinteiseen liemeen ja lasipurkkiin pakattuna, mutta itse ihastuin erityisesti pussioliiveihin. Miten herkullisia ja ihanasti heti käytettävässä muodossa! Mehukkaat käsin poimitut oliivit on marinoitu ja pakattu heti sadonkorjuun jälkeen uudelleen suljettaviin pusseihin täysin ilman ylimääräistä nestettä. Oliivit säilötään ilman lisä- ja säilöntäaineita ja jopa sitruunahappo on korvattu sitruunamehulla luonnollisuuden takaamiseksi! Nesteetön pakkaus on paitsi mukava käsitellä, se sopii loistavasti myös retkievääksi ja suolaiseksi välipalaksi rannalle. Lähetyksen tultua avasimme miehen kanssa yhden pussin Gaean oliiveja ja hups vain, pussi olikin hetkessä tyhjä. Oliivipussin tarrasuljenta mahdollistaa kuitenkin oliivien käyttämisen myös pienemmissä erissä, sillä avattu pussi säilyy jääkaapissa kolme vuorokautta.

Lämpimät oliivi-feta bruchetat

Pussi Gaea oliiveja
(itse käytin basilikalla ja sitruunalla maustettua kivetöntä oliivilajiltelmaa)
valkosipulinkynsi
150-200g aitoa fetajuustoa
2 rkl oliiviöljyä
(käytin Gaean luomu extra virgin oliiviöljyä)
mustapippuria
tuoretta timjamia

ciabatta-leipä
oliiviöljyä

 

Leikkaa leipä siivuiksi ja siivut vielä kahtia. Valuta uunivuokaan pieni määrä oliiviöljyä ja levitä tasaisesti vuoan pohjalle. Nosta leivät vuokaan ja valuta niiden päälle vielä lisää oliiviöljyä. Kytke uunin grillivastus ja lämmitä uuni 300 asteeseen.

Paloittele feta ja siivuta valkosipulinkynsi. Sekoita uuninkestävään astiaan oliivisekoitus ja feta, sekä loput aineet.

Paista leipiä uunin yläosassa grillivastuksen alla muutama minuutti. Ole tarkkana, sillä uuneissa on eroja, ja leivät voivat paahtua hyvinkin nopeasti. Kun leivissä on kaunis paahtunut väri ja pinta, nosta leivät alemmalle tasolle ja laske uunin lämpötila 175 asteeseen. Nosta myös oliivi-fetakulho uuniin ja paista vielä muutama minuuti.

Nostele leipäpalat tarjoiluastialle ja laita jokaisen päälle oliivi-fetasekoitusta. Valuta vielä kulhon pohjalle jäänyt maustunut öljy leiville.

Nosta heti tarjolle.

Kesäiltojen tarjoiluissa oliivit toimivat vähintään yhtä hyvin kuin kylminä talvi-iltoina. Suolainen syötävä on kuuman päivän pelastus ja bruchetat vievät kivasti myös nälän mennessään. Tarjolle voi nostaa lisää oliiveja ja tapastyylistä pientä purtavaa. Myös salaatti sitruunamehulla kevennetyllä oliiviöljykastikkeella sopii loistavasti leipien seuraksi. Mikäli grilli on kuumana, leivät voi valmistaa myös siinä.

Nyt vain sormet ja varpaat ristiin, jotta kesäkuu tuo tullessa myös lämpimät kasvihuoneessa vietettävät illat!


treffileipää (+arvonta)

11.3.2019

kaupallinen yhteistyö / Vaasan


Leipä. Tavallaan arkinen itsestäänselvyys tai toisaalta mitä jaloin herkuttelun muoto. Leivällä on totisesti kahdet kasvot – toiset silkkaa arkea ja toiset vahvasti arjen yläpuolella. Tänään kuitenkin enemmänkin siitä arjen yläpuolelle kipuamisesta, sillä kaupallinen yhteistyö Vaasanin kanssa haastoi minut kertomaan sen oman suosikkileipäni joka kuljettaa yli harmaan arkisuuden.

Liikunta on itselleni yksi rakkaimmista asioista, joilla tavallinen arki katkaistaan hetkeksi ja pääsen astumaan ulos velvollisuuksista ja vaatimuksista. Oma aika, itselle luotu hengähdystauko ja aivojen nollaaminen liikunnan myötä pitävät arjen mielekkäänä ja tukevat omaa jaksamista.

Yhtälailla arjen yläpuolelle kuljettaa laadukas tiedostava syöminen. Se sellainen vatsan täyttäminen, jonka aikana keskitytään siihen mitä syödään ja nautitaan syömisestä. Sen sijaan, että hotkaisen vatsani nopeasti täyteen ja selätän nälän, olen opetellut istumaan alas ja nauttimaan niin jokaisesta suupalasta kuin ihan siitä ruokailusta itsestään.

”Tomaatti-valkosipulileipää?”
Kun kyseisen kysymyksen lukee puhelimestaan juuri ennen jumpan alkamista, ollaan tilanteessa, jossa arki on muuttumassa juhlaksi. Toisin sanoen viesti on selkeä treffikutsu. Kuten tiedätte, rakastan tomaattia ja valkosipulia ja tuon viestin luettuani tiedän, että siellä kotona odottaa joku joka ymmärtää mieltymykseni. Ja valehtelisin jos väittäisin, etteikö viestin piilomerkitykselläkin olisi oma osuutensa. Nimittäin silloin kun mieheni ehdottaa yhteisiä iltapalatreffejä tarkoittaa se samalla myös sitä, että lasten iltatoimet on suoritettu ja kotiin päästyäni pääsen rentoutumaan valmiiseen pöytään vailla velvollisuuksia.

Mulle juuri bruschetta-tyylinen leipä on leivän jaloin muoto ja tämä puhtaasti rakastamieni makujen vuoksi. Tomaattihöystön alla on Vaasanin uudet, taikinajuureen leivotut Maku -leivät. Valkoisen etiketin alla lempeä, kaurajuureen leivottu leipä ja mustan etiketin alla vahvempi makuisempi ruisjuureen leivottu leipäviipale. Molemmat silti vaaleita leipiä ja omaan suuhuni tuo vahva maku sopi lempeää paremmin.

Treffileivät

Maku -leipäviipaleita
Kirsikkatomaatteja (2-3 kpl / leipäviipale)
Valkosipulia
Oliiviöljyä
Tuoretta basilikaa
Suolaa
Mustapippuria

Pilko kirsikkatomaatit pieniksi kuutioiksi. Hienonna joukkoon valkosipuli ja tuore basilika. Mausta suolalla ja mustapippurilla ja lisää seokseen vielä loraus oliiviöljyä. Jätä maut tasaantumaan hetkeksi.

Kuumenna uuni 250 asteeseen ja lado leipäviipaleet paistoalustalle. Valuta leipien päälle oliiviöljyä ja paahda kuumassa uunissa muutama minuutti kunnes leipien pinta on saanut kauniin kullanruskean värin. Ota leivät uunista ja hiero karheaan paistopintaan kuorittua valkosipulinkynttä.

Kasaa tomaatti-valkosipuliseos leipäviipaleiden päälle ja laita vielä hetkeksi uuniin. Pari minuuttia riittää. Tarkoitus on lämmittää vain sen verran, että maut heräävät, mutta tomaattien kirpeä kulma ei kypsy pois!

Vaasanin Maku -leivissä on maalaisleivän maku, ja itse leivotun leivän tuoksu. Sen lisäksi että taikinajuuri tuo leipään makua, se myös parantaa leivän säilymistä. Itseltäni iso kiitos myös kohtuullisesta pakkauskoosta!

Arvonta:

Voita kassillinen Vaasanin Maku-leipää!
Osallistu kertomalla tämän postauksen kommenttilaatikossa viimeistään 18.3. 2019 mikä on oma lempparitäytteesi herkkuleipiin. Kilpailun säännöt löydät täältä.

Ihanaa maanantai-iltaa! ♡


Helppo joulusinappi joulupöytään tai lahjaksi

12.11.2018

   

Kaupallinen yhteistyö Colman´s


Niin se vain on, että mitä pitemmälle marraskuu ehtii, sitä enemmän mennään aiheeseen joulu. Tänään joulua yhden meidän suvun perinnereseptin muodossa. Postaus on toteutettu yhteistyössä Colmansin kanssa.

Sinappi kuuluu jouluun kuin nenä päähän. Paitsi, että sinapilla maustetaan ruokia, sitä sipaistaan tietenkin myös kinkkuviipaleen kaveriksi tai silakan mausteeksi. Jos joulupöytä on yhtään perinteikäs, siinä on kyllä sinappia jossakin muodossa. Mutta sen lisäksi, että sinappi kuuluu jouluun, se on äärettömän helppo ruokalahja. Tämä mun ohje on pelkkää raaka-aineiden sekoittamista, joten jos haluat laittaa lapset valmistamaan pieniä muistamisia opettajilleen, sinappi on oikein hyvä ratkaisu asiaan!

Mun isoisällä on tapana tehdä tätä kyseistä sinappia juurikin näin joulun alla. Sitä tietenkin lahjoitetaan kaikille jälkeläisille, ja niinpä meidänkin jääkaapissa on aina papan sinappia, tein sitä sitten itse tai en. Isoisälläni on tapana tehdä jokaiseen sinappipakkaukseen etiketti, jossa lukee paitsi valmistusvuosi, myös tuotenimi Hullun Väkevä. Vaikka sinapissa on potkua onkin (varsinkin vastavalmistettuna), papan mukaan ensimmäinen sana viittaa kuitenkin tekijään, ei valmiiseen lopputuotteeseen.

 

Useimmiten sinappireseptit pitävät sisällään kananmunaa tai kermaa, ja tästä syystä sinapin säilyvyys onkin vain muutaman viikon. Tämä meidän suvun resepti on kuitenkin sellainen, että joululahjaksi voi oikein mainiosti antaa seuraavan kesän grillisinapin, joka toimii niin sellaisenaan, kuin vaikkapa marinadeissa. Jos siis tuntuu, että sinappi onkin heti valmistuksen jälkeen liian väkevää omaan suuhun, sen voi oikein hyvin käyttää vasta kesällä jolloin maku on hieman miedompi. Toki reseptin suhteiden muuttaminenkin on helppoa ja jokainen pystyy valmistamaan omaan suuhun sopivan kokonaisuuden. Mulla tämä on kuitenkin se one and only.

Meidän suvussa kulkeva sinappiresepti on kilolle sinappijauhoa, mutta pienensin reseptiä siten, että siitä on helppo valmistaa myös pienempiä eriä. Äiti oli juuri käynyt vanhempiensa luona ja kertoi, että papan sinappitehtaassa oli turpoamassa sinappia kahdesta kilosta sinappijauhetta. Jos siis innostut, niin antaa palaa vain! 🙂

Helppo joulusinappi

100g sinappijauhetta
100g sokeria
50g vehnäjauhoja
35ml etikkaa

tummaa siirappia
suolaa
vettä

Ohje on yksinkertainen, aineet vain sekoitetaan keskenään. Kannattaa kuitenkin sekoittaa keskenään ensin kuivat aineet (ilman suolaa) ja lisätä sitten etikka ja hiukan vettä. Suolan määrää voi maistella lopputuloksesta. Itse lorautin tähän määrään noin desin verran siirappia, mutta tämä on makuasia. Tumma siirappi tuo kuitenkin makeuden lisäksi mukanaan myös kauniin tumman värin. Yhtälailla reseptiin voisi ujuttaa vaikkapa hunajaa, se ei kuitenkaan kuulu meidän perinteiseen reseptiin. Samoin makua voi vallan mainiosti piristää lorauksella konjakkia, jos sellainen omaan suuhun sattuu sopimaan.

Ennen purkittamista sinapin voi jättää vuorokaudeksi turpoamaan, tai sitten valmistaa tarpeeksi notkeaa sinappia. Hyvä on kuitenkin muistaa, että sinappi turpoaa hiukan vielä purkittamisen jälkeenkin. Tätä asiaa säädellään kuitenkin puhtaasti vedellä.

Jos valmis sinappi tuntuu aivan liian väkevältä, eikä sitä ole tarkoituskaan säästää seuraavaan kesään, vehnäjauhoja ja makeutta lisäämällä maku loiventuu nopeasti.

Colman’s sinappi on varmaan kaikille tuttu ainakin tuosta ihanasta pakkauksestaan, joka ilostuttaa käytön jälkeen vaikkapa yrttiruukkuna. Perinteikäs englantilainen tuote on pysynyt purkkiaan myöten samana, joten vastaavia pakkauksia löytyy monen mummolan vintiltä. Mutta perinteisen purkin lisäksi Colman’s on mun mielestä se ainut ja oikea sinappijauhe, vähän kuin yleisnimi koko jutulle. Eikä sinappijauheesta toki aina tarvitse pelkkää sinappia tehdä. Tällä maustaa oikein hienosti myös salaatinkastikkeet tai marinadit!

Kilpailu:

Kerro kommenttiboksissa, miten sinappi esiintyy teidän joulussa. Kuuluko se se sellaisenaan joulupöytään, vai maistuuko se jouluisten herkkujen mausteena. Vai onko sinappipurkit kenties jo perinteeksi muodostunut joulumuistaminen?

Osallistumisaika päättyy 26.11. 2018. Arvonnan säännöt löydät täältä.