kaupallinen yhteistyö / Vaasan

---

Leipä. Tavallaan arkinen itsestäänselvyys tai toisaalta mitä jaloin herkuttelun muoto. Leivällä on totisesti kahdet kasvot – toiset silkkaa arkea ja toiset vahvasti arjen yläpuolella. Tänään kuitenkin enemmänkin siitä arjen yläpuolelle kipuamisesta, sillä kaupallinen yhteistyö Vaasanin kanssa haastoi minut kertomaan sen oman suosikkileipäni joka kuljettaa yli harmaan arkisuuden.

Liikunta on itselleni yksi rakkaimmista asioista, joilla tavallinen arki katkaistaan hetkeksi ja pääsen astumaan ulos velvollisuuksista ja vaatimuksista. Oma aika, itselle luotu hengähdystauko ja aivojen nollaaminen liikunnan myötä pitävät arjen mielekkäänä ja tukevat omaa jaksamista.

Yhtälailla arjen yläpuolelle kuljettaa laadukas tiedostava syöminen. Se sellainen vatsan täyttäminen, jonka aikana keskitytään siihen mitä syödään ja nautitaan syömisestä. Sen sijaan, että hotkaisen vatsani nopeasti täyteen ja selätän nälän, olen opetellut istumaan alas ja nauttimaan niin jokaisesta suupalasta kuin ihan siitä ruokailusta itsestään.

”Tomaatti-valkosipulileipää?”
Kun kyseisen kysymyksen lukee puhelimestaan juuri ennen jumpan alkamista, ollaan tilanteessa, jossa arki on muuttumassa juhlaksi. Toisin sanoen viesti on selkeä treffikutsu. Kuten tiedätte, rakastan tomaattia ja valkosipulia ja tuon viestin luettuani tiedän, että siellä kotona odottaa joku joka ymmärtää mieltymykseni. Ja valehtelisin jos väittäisin, etteikö viestin piilomerkitykselläkin olisi oma osuutensa. Nimittäin silloin kun mieheni ehdottaa yhteisiä iltapalatreffejä tarkoittaa se samalla myös sitä, että lasten iltatoimet on suoritettu ja kotiin päästyäni pääsen rentoutumaan valmiiseen pöytään vailla velvollisuuksia.

Mulle juuri bruschetta-tyylinen leipä on leivän jaloin muoto ja tämä puhtaasti rakastamieni makujen vuoksi. Tomaattihöystön alla on Vaasanin uudet, taikinajuureen leivotut Maku -leivät. Valkoisen etiketin alla lempeä, kaurajuureen leivottu leipä ja mustan etiketin alla vahvempi makuisempi ruisjuureen leivottu leipäviipale. Molemmat silti vaaleita leipiä ja omaan suuhuni tuo vahva maku sopi lempeää paremmin.

Treffileivät

Maku -leipäviipaleita
Kirsikkatomaatteja (2-3 kpl / leipäviipale)
Valkosipulia
Oliiviöljyä
Tuoretta basilikaa
Suolaa
Mustapippuria

Pilko kirsikkatomaatit pieniksi kuutioiksi. Hienonna joukkoon valkosipuli ja tuore basilika. Mausta suolalla ja mustapippurilla ja lisää seokseen vielä loraus oliiviöljyä. Jätä maut tasaantumaan hetkeksi.

Kuumenna uuni 250 asteeseen ja lado leipäviipaleet paistoalustalle. Valuta leipien päälle oliiviöljyä ja paahda kuumassa uunissa muutama minuutti kunnes leipien pinta on saanut kauniin kullanruskean värin. Ota leivät uunista ja hiero karheaan paistopintaan kuorittua valkosipulinkynttä.

Kasaa tomaatti-valkosipuliseos leipäviipaleiden päälle ja laita vielä hetkeksi uuniin. Pari minuuttia riittää. Tarkoitus on lämmittää vain sen verran, että maut heräävät, mutta tomaattien kirpeä kulma ei kypsy pois!

Vaasanin Maku -leivissä on maalaisleivän maku, ja itse leivotun leivän tuoksu. Sen lisäksi että taikinajuuri tuo leipään makua, se myös parantaa leivän säilymistä. Itseltäni iso kiitos myös kohtuullisesta pakkauskoosta!

Arvonta:

Voita kassillinen Vaasanin Maku-leipää!
Osallistu kertomalla tämän postauksen kommenttilaatikossa viimeistään 18.3. 2019 mikä on oma lempparitäytteesi herkkuleipiin. Kilpailun säännöt löydät täältä.

Ihanaa maanantai-iltaa! ♡

Maanantaita!

Mitä lämpimämpi sää, sitä varmemmin tekee mieli syödä jotakin raikasta ja kevyttä. Tykkään toki salaattilounaista ihan ympäri vuoden, mutta eritoten kesällä, ja lämpimillä keleillä. Vaikka kahden tuhdin aterian syöminen päivän aikana onkin vähän liikaa, pitää salaatinkin olla täyttävä ja kylläisenä pitävä -riippumatta siitä, onko lautasella tuhti kana- vai vegesalaati. Tänään tuo jälkimmäinen, eli tofusalaatti, joka vie nälän ja kielen mennessään. Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä SoFinen kanssa.

Vaikka postauksen resepti vegaaninen onkin, en ole itse kasvissyöjä saati vegaani. Olin nuorempana asian suhteen todella jyrkkä ja ehdoton, mutta sittemmin olen huomannut, että rennompi suhtautuminen ruokaan tässäkin asiassa sopii minulle paremmin. Tykkään kuitenkin kasvisruuasta ja mitä enemmän saan perheessämme päättä aterioista, sitä varmemmin meillä syödään kasvisruokaa.Tofu on yksi kasvissyöjän ruokavalion perusraaka-aineista, mutta useimmille sekasyöjille tofu on epämääräinen ja melko tuntematonkin tuote. Valitettavasti myös hiukan väärinymmärretty raaka-aine. Paitsi, että tofu yhdistetään jotenkin kauhean tiiviisti vain ja ainoastaan aasialaiseen ruokaa, sitä saattaa saada jopa nuudelin joukossa väärin valmistettuna. Tofun valmistaminen ei toki ole rakettitiedettä, mutta huolellinen sen suhteen kannattaa olla, jos haluaa välttää mauttoman makukokemuksen ja tympeän suutuntuman. Mikäli tofuun on joskus tullut petyttyä, eikä makukokemus jäänyt positiivisena mieleen, suosittelen revanssia. Muutamalla niksillä tofuun saa sekä makua, että oikeaa suutuntumaa.

Tofun valmistuksessa suurin virhe on hyödyntää tuote ihan sellaisenaan suoraan paketista. Sen sijaan, että pannulle kuutioi vielä nestettä valuvan tofupalan, muutama minuutti kannattaa uhrata tofun kuivaamiselle.
Helpoiten tofun kuivaus onnistuu viipaloimalla tofupala ohuiksi, noin puolen sentin viipaleiksi. Apuna voi käyttää talouspaperia tai ekologisempana vaihtoehtona harsoliinaa. Tofupalat asetetaan paksulle imukerrokselle ja päälle levitetään vastaavasti toinen kerros nestettä imevää materiaalia. Tofupaloja saa ihan kunnolla painella kuivaksi ja liinaa tai paperia kannttaa pari kertaa myös vaihtaa kuivaan. Mitä enemmän tofun kuivaamiseen käyttää aikaa ja energiaa, sitä paremmaksi tofun maku ja rakenne tulee. Ei siis ole olennaista vain kuivata tofun pintaa, vaan saada paloista kaikki mahdollinen neste pois.

Kun tofu on kunnolla kuivattu, palat voi leikata edelleen suikaleiksi tai kuutioiksi, mutta huolehdi, että kaikki neste on ennen tätä puristettu tofusta ulos. Pienempien palojen kuivaaminen on nimittäin jo huomattavasti hankalampaa.

SoFine tofua on saatavilla valmiiksi marinoituna, mutta pienemmänkin kaupan valikoimista löytyy maustamaton versio, joka on täysin mahdollista maustaa itse mieleisekseen. Koska tofun marinoiminen kuitenkin ottaa aikaa, ja harvoin ruokaa tulee valmisteltua kokkailuun jo edellisenä päivänä, maustamaton tofu kannattaa marinoida vasta heti paistamisen jälkeen. Näin lämmin tofu imaisee itseensä mausteet, jotka kuivatessa helposti puristuisivat ulos.

Mitä tofun paistamiseen tulee, huolella kuivattu tofu käyttäytyy pannulla melkolailla lihan tavoin ja tavoitteena on saada aikaan kaunis kullanruskea paistopinta. Pannu kannattaa siis pitää kuumana ja paistamiseen käyttää kunnolla öljyä.

Koska rakastan tomaattisia ja yrttisiä makuja, ajattelin jakaa reseptin, joka romuttaa uskomuksen ainoastaan thairuokaan soveltuvasta tofusta. Yrttivinaigrettellä maustetun tofusalaatin maku vie fiilikset enemmänkin välimeren seudulle ja salaatti sopii sellaisenaan ruokaisaksi salaatiksi tai vaihtoehtoisesti osaksi runsaampaa kattausta.

Tofusalaatti ja yrttivinaigrette

Pussi valmista salaattisekoitusta
(tai omavalintainen sekoitus erilaisia salaatteja)
Kirsikkatomaatteja
1 pkt maustamatonta SoFine tofua
Auringonkukan siemeniä tai salaattisiemensekoitusta
suolaa ja mustapippuria
Oliiviöljyä paistamiseen

 

yrttivinaigrette:

1 dl oliiviöljyä
3 rkl punaviinietikkaa
2tl dijon sinappia
tuoretta timjamia, oreganoa ja ruohosipulia

 

Avaa tofupakkaus ja valuta neste pois tofusta. Leikkaa tofu ohuiksi siivuiksi ja lado palat paksulle kerrokselle talouspaperia. Painele tofuista kaikki neste pois, ja vaihda paperia kunnes se ei enää kastu.

Valmista salaattipohja. Revi tarvittaessa salaatti ja leikkaa kirsikkatomaatit puoliksi.

Valmista vinaigrette. Sekoita oliiviöljy, viinietikka ja sinappi. Hienonna joukkoon yrtit sekä ruohosipuli.
Kaada puolet vinaigrettestä salaatin joukkoon ja sekoita tasaisesti.

Kuumenna paistinpannu sekä oliiviöljy, ja lado tofupalat pannulle. Paista kullanruskea pinta ensin toiselle puolelle, ja käännä sitten viipaleet. Kun tofu on paistettu molemmin puolin, mausta suolalla ja pippurilla ja kaada pannulle vinaigretten toinen osa. Anna tofupalojen maustua esimerkiksi pöydän kattamisen ajan.

Lado paistetut tofuviipaleet salaatin päälle ja valuta pannulle jäänyt vinaigrette salaattiin. Viimeistele siemenillä ja koristele salaatti halutessasi tuoreilla yrteillä.

Voit käyttää salaatissa myös kuutioitua tofua. Muista kuitenkin kuivata tofu viipaleina ennen kuutiointia.

Lukijakilpailu:

Mikä SoFine tofu on suosikkisi tai mitä tuotetta haluaisit kokeilla? Entä mikä on oma lemppari tofureseptisi tai vinkkisi tofun valmistukseen? Tai vastaavasti, minkä suosikkireseptisi voisit kenties valmistaa tofun kanssa kasvisversioksi?
Osallistumalla kilpailuun, voit voittaa 50 € arvoisen Keskon lahjakortin. Jätä kommenttisi viimeistään maanantaina 11.6. ja olet mukana lahjakortin arvonnassa. Kilpailun
säännöt löydät täältä.

Leppoisaa maanantain jatkoa!

Makoisaa maanantaita!
Kun ulkona on kylmää, kuuma keitto lämmittää ihanasti. Meillä lasten on edelleen vaikea ymmärtää, että keitossa myös se liemiosa on sitä ruokaa, joten olen todennut sosekeittojen olevan helpommin selitettävissä. Ja pidänpä niistä itsekin! Sosekeittoja ei myöskään lasketa meillä kategoriaan keitot, joten samalla viikolla voi tarjoilla sekä tavallista keittoa, että sosekeittoa, ja lapset pysyvät tyytyväisinä.
Niin helppoja kuin erilaiset sosekeitot ovatkin, kaipaa suuni usein myös jotakin pureksittavaa, ja tänään vuorossa kaupallisessa yhteistyössä Silmusalaatin kanssa toteutettu keittolautanen, joka tyydyttää niin nälkäisen vatsan, kuin viluisen syöjänkin. Lisäksi punajuurikeitto antaa värillään piristystä päivään ja Silmusalaatti sekä makua, että rakennetta annokseen.

Vain luomusiemeniä, vettä ja valoa. Niisttä syntyy Silmusalaatti, eli ehkä maailman helpoin tapa lisätä lautaselle tuoretta vihreää. Ja tietenkin näiden edellä mainittujen lisäksi tarvitaan myös iso annos osaamista, sillä iman virtaus ja oikea lämpötila sekä kosteus ovat avaimia Silmusalaatin syntymiseen. Tuotteissa ei käytetä lannoitteita, kasvinsuojelu- tai säilöntäaineita, eli silmusalaatit ovat paitsi energiatehokkaasti kasvatettuja, myös luonnonmukaisesti tuotettuja ja luomusertifioituja.

Silmusalaatti jopa kasvatetaan valmiiksi annosrasioissaan, joille pakkausvaiheessa asetetaan vain kansi päälle. Jokainen tietää, että salaatti kärsii aina kun sen pinta vaurioituu, ja tästä syystä valmiiksi pakatun salaatin säilyvyyskin usein heikkenee. Koska Silmusalaatin tuotannossa kaikki mekaaninen kopelointi on jätetty pois, rasiassa on tuoretta ja erittäin hyvin säilyvää salaattia.

Silmut ovat kasvun alkuvaiheessa olevia kasvin versoja. Silmusalaatti taasen on sekoitus erilaisia versoja. Silmusalaatin maku määräytyykin sen mukaan, mitä erilaisia siemeniä keskenään on kasvatettu, ja variaatioita löytyykin neljä:
Silmusalaatti Alfalfa: Puna-apilan ja sinimailasen versoja
Silmusalaatti Tulinen: Retikan, puna-apilan ja sinimailasen versoja
Silmusalaatti  Rouskuva: Herneen ja vihreän- ja punaisen linssin ituja
Silmusalaatti  Parsakaali: Puna-apilan, sinimailasen ja parsakaalin versoja

Värikäs sosekeitto
2-4 annosta

n. 1kg punajuuria
ripaus suolaa
oksa timjamia
muutama mustapippuri
1-2 valkosipulin kynttä
2dl ruokakermaa
1rkl smetanaa / annos
1 rasia Parsakaali Silmusalaattia

Parsakaali on yksi suosikeistani kasvissosekkeitoissa, mutta tällä kertaa korvasin perinteisen kasviksen sen Silmusalaattiversiolla, jossa makua on antamassa puna-apilan, sinimailasen ja parsakaalin versoja. Punajuurien makea maku vahvistuu, kun keittovaiheessa kattilaan laittaa muutaman pippurin, oksan esimerkiksi tuoretta timjamia, ja valkosipulin kynnen. Ennen keiton soseuttamista, mausteet on hyvä noukkia ylös, toki valkosipulin voi myös jättää mukaan. Soseutusvaiheessa lisäsin joukkoon myös tuoretta Silmusalaattia, mikä nostatti keiton makua ihan uudelle tasolle. Silmusalaatti sellaisenaan keiton päällä antaa mukavasti myös hampaille työtä.

Arvonta:

Silmusalaatti toimii milestäni minkä tahansa ruuan kaverina ja arjen kiireisessä aikataulussa se korvaa vihersalaatin, jonka pilkkomiseen ei aina tunnu löytyvän aikaa. Kerro kuitenkin kommentissasi, mihin itse käyttäisivät Silmusalaattia.
Vastanneiden kesken arvotaan 20 euron arvoinen S-ryhmän lahjakortti. Jätä kommenttisi kuitenkin viimeistään sunnuntaina 11.3. ja olet mukana kisassa. Arvonnan säännöt löydät täältä.