Maanantaita ihanaiset!
Heti alkuun söpöilyvaroitus, sillä tämä postaus on täynnä pastellisävyjä. Mutta eihän niiltä juuri voinut välttyä, kun eilen juhlittiin kohta 4-vuotiasta.
Varsinainen synttäripäivä on vasta huomenna tiistaina, mutta bileet vietettiin tosiaan jo eilen. Oikein mukavat juhlat ja hyvin perinteiset siinä mielessä kun meillä on lasten syntymäpäiviä totuttu viettämään. Kummien lisäksi paikalla oli vanhempani, miehen isovanhemmat ja toinen veli puolisoineen, sekä Klaaran hoitaja, joka lainasi tutun sukulaistyttönsä mukaan, ja näin saatiin lapsivieraskin joukkoon. Siskoni perheineen kun ei nyt tällä kertaa päässyt osallistumaan.
Viime viikolla kirjoittelinkin, että juhlien suhteen mennään nyt helpomman kautta, ja oikeastaan voileipäkakkuja ja munavoita lukuun ottamatta kaikki muu oli valmista tai puolivalmista. My little pony -kakku tilattiin paikalliselta kakkutaiturilta, ja muuten luotettiin kaupan pakastealtaaseen. Oikeastaan oli aika huojentavaa huomata, että vähemmälläkin selviää, eikä se juhlien tunnelma ole välttämättä kiinni siitä, kuinka montaa sorttia olen edellisen päivän ja yön aikana pöytään taikonut. Melko varmasti kakkuasiat tullaan jatkossakin hoitamaan samaan tapaan.
Löysin pinterestistä paljon erilaisia ponikakkuja, mutta koska itse en oikein välitä kokonaan sokerimassalla kuorrutetuista kakuista, tilasini perinteisen kermakakun My little pony -koristeilla. Meillä synttärikakut on aina tummaan pohjaan tehtyjä, ja niin oli tämä tilauskakkukin. Sisällä perinteiset marjat ja kuohkea vaaleanpunainen mousse. Täyden kympin kakku, niin maultaan kuin ulkonäöltäänkin.
Tine K:n Deli -astiat taipuvat monenlaiseen kattaukseen, ja toimivat hyvin myös vaaleanpunaisissa juhlissa. Meillä käytössä on niin lautaset, kuin tarjoiluastiatkin. Kahvimukeina Hobstar -lasit, suuremmat lautasliinat ovat Ikeasta, ja pienemmät kahviliinat Tine K:n perinteistä paperlotus -kuviota vaaleanpunaisessa sävyssä. Kennopaperipallot löytyivät viime kesänä Tokmannilta, ja vaaleanpunaiset salmiakkikuvioidut paperimukit ovat ranskalaisen My little Dayn valikoimista.
Niin iloisia, kun nämä lasten syntymäpäiväjuhlat ovatkin, tuovat ne tietenkin aina mukanaan myös jonkinlaista haikeutta. Meidän perheen vauva on huomenna jo 4-vuotias, ei siis oikeasti mikään vauva enää. Tomera, reipas ja omatoiminen tyttö, joka on neljän vuoden aikana opettanut meille vanhemmille niin kovin paljon, ja saanut äitinsä, ensin sietämään, ja lopulta myös pitämään vaaleanpunaisesta väristä. Tällä viikolla seilataan siis väkisinkin siellä jossain haikeuden ja ilon rajamailla, ja tiristellään tippa jos toinenkin silmäkulmasta.
Joka tapauksessa toivottelen ihanaa uutta viikkoa teille kaikille! ♡
