Muistanette Päivä Särkänniemessä -postaukseni, jossa oli oman kameran sisältöä meandi goes särkänniemi -päivästä. Kerroin tuolloin, että kuvasimme syksyn uutuusvaatteet iloisessa huvipuistomiljöössä, ja nyt saattekin vähän laadukkaampaa kuvamateriaalia ammattilaisen kamerasta. Musta näissä kuvissa on niin iloinen fiilis ja mahtavat värit. Aivan ihana muisto tuosta iloisesta päivästä jää kyllä näiden kuvien myötä meidän perheelle.

me&i syksy/talvi 2015
Kaikki kuvat: Atacan Ergin

Olen muuten viimeksi ollut noissa ”törmäilyautoissa” joskus Niilon ikäisenä. Silloin niillä vielä lähinnä törmäiltiin, ja minä jäin aina sinne keskelle rataa pyörimään onnettomana. No, nyt pääsin poikani kyydissä useamman kierroksen rataa ympäri. Ja olihan se hauskaa!

Klaaralla Mushrooms tunic ja Striped leggings. Niilolla Circle dino -pusero. Äidillä All day jacket, V-neck top ja Super skirt.

Äidillä Super skirt ja Unstoppable tee. Niilolla Unstoppable rocket. Klaaralla Zig zag tunic ja Dotty leggings.

Äidillä Second skin jeans ja Dots blouse. Klaaralla Dotty leggings ja One pony tunic. Niilolla One gecko -pusero.

Hauska päivä täynnä hauskaa tekemistä. Keli oli kuuma syysvaatteiden kuvaamiseen, ja täytyy nostaa hattua koko porukan lapsille. Niin hienosti jaksoivat hetken kameran edessä. Mukanahan olivat myös vanhat tutut  Elisa ja Heidi perheineen. Iso kiitos pitää antaa kyllä porukan miesväellekin, joka isällisesti (ja pitkällä pinnalla) jaksoi läpi koko päivän – lapsiaan pukien ja riisuen. 🙂

Omat suosikkini mallistosta on tuo pilkullinen paita ja farkut. Myös tänä syksynä huolitellumpana ilmestynyt joustava jakku löi tiensä mun top kolmoseen. Niilolle tekstiteeppari oli se mieluisin (huomaa pojan varttuvan) ja Klaara tapansa mukaan rakastaa kaikkia vaatteita. Ponitunika taisi kuitenkin olla se ihan ehdoton ykkönen.

PS. Vähän nämä blogin asetukset hakusessa, joten pahoittelut, ettei teksti ja kuvat kulje täysin samassa linjassa.

Sponsoroitu

En kyllä rehellisesti sanoen tiedä, mitkä värit mulle sopii, tai mitä vuodenaikaa edustan. Aika usein kuitenkin päädyn turvalliseen siniseen, ja se tuntuu kotoisalta. Tänään tuntui siltä, että säkkimäinen maximekko kaipasi hiukan uuman paikkaa, ja muistin kesäisen simpukkavyön, jonka ostin jo aikaisin keväällä. Jostain syystä ei tuossa heinäkuussa käynyt simpukkahelyt mielessä.

Vyö löytyi keväällä By Pias -nettikaupasta. Mekko on jo muutaman vuoden takaa, aikoinaan valkoisena ostettu, mutta pesukonevärjäyksellä muokattu.

 

Nautitaan täällä Klaaran kanssa kesäperjantain mukavuudesta. Vähän lakanapyykkiä samalla, mutta ei juuri stressailla edelleenkään niillä sisätöillä. Aamulla fillaroitiin yhdessä kouluun, ja iltapäivällä mennään samalla pelillä noutamaan ekaluokkalainen viikonlopun viettoon. Mukavaa vaihtelua automatkoihin.

Mukavaa perjantaita!

Nyt se sitten on virallista: Lapseni on koululainen ja minä itse olen koululaisen äiti. Ja vaikka niin koko kesän itselleni vakuutin, että kyse on vain luokan vaihdosta, niin tokihan tuo tunteita pintaan nostaa. Muistan yhä oman ensimmäisen koulupäiväni, sen miten iso asia oli olla koululainen.

Koululaiseksi siirtyminen on iso asia lapselle, mutta nostattaa paljon tunteita myös äidissä. Äitiys on tavallaan aina luopumista jostakin elämänvaiheesta, ja lasten kasvaessa ymmärtää, miten pienestä hetkestä koko elämässä lopulta on kyse. Tänään kuitenkin katsoessani reipasta ja iloista koululaistani, tunsin valtavaa onnellisuuden tunnetta. Yhtä aikaa sekä selviytymisen, että onnistumisen riemua.

Vielä seitsemän vuotta sitten olin esikoistani odottava nuori nainen (tyttö, monen mielestä), tänään olen kolmekymppinen koululaisen äiti. Mutta tiedättekö, tässä kohtaa se oma vanheneminen ei haittaa ollenkaan. Kurtut otsassa ja harakanvarpaat silmäkulmissa todistavat ainoastaan, että elämää on tullut elettyä varsin tunteikkaasti ja täysillä. 🙂

Tänään tutustutaan uuteen aapiseen, (joka vissiin pitäisi myös päällystää!) ja jutellaan ekasta koulupäivästä. Uima-allaskin on vihdoin täynnä, joten ainakin pulahdetaan myös viilentävään veteen. Musta on ihanaa, että arki alkaa tällaisissa keleissä, se on kuin pehmeä lasku syksyyn.

Koko kesän lempivaatetus on ollut tänä vuonna mekko. Rennot kengät jalkaan ja vaalea laukku olalle. Farkkutakkia ei tosin tarvittu tänään kuin aamulla. 🙂

Tästä se alkaa. Taas uudenlainen arki, ja pikkuisen erilainen elämänvaihe kesän lököttelyjen jälkeen.

Aurinkoa!