Hiphei!

Täällä pitäisi kai pikkuhiljaa aloitella pakkaamiset huomiselle. Olin vähän ajatellut kohdata Tukholman neuleissa, mutta henkilökohtainen sääreportterimme, Minttu, muistutti, että Tukholmassa on kesäisen lämmintä, kuten muuten on nyt täälläkin! Hienoa, mutta ehkä vähän tämän aamuista kevyempää vaatetta matkalaukkuun. 🙂

Käyn tässä samalla tiukkaa kamppailua syysflunssan kanssa, sillä taisi tuo laivan tehokas ilmastointi tehdä tepposensa, ja pieni nuha muuttui nopeasti kunnon flunssaksi. Kuumaa inkiväärijuomaa ja tyrnejä kaksin käsin. Niin ja lepoa! Siinäpä nyt taisteluaseeni, jotta loppuviikko menisi siedettävällä olotilalla. Kävinpä hakemassa myös apteekista nenäsuihketta matkalaukkuuni. Tänään jätetään urheilut ja liikunnat pois ohjelmasta, ja keskitytään sen pakkaamisen lisäksi lepoon, jotta huomenna olisin sitten varmassa iskussa.

Ulkona alkaa näyttää parin viikon sadejakson jälkeen jo melko syksyiseltä. Syysleimut ovat parhaan loistonsa jo nähneet ja kultapallot nuokkuvat surullisesti sateiden jälkeen. Kohta pitää oikeasti totutella ajatukseen kukkakaupoilla käymisestä, jos mielii maljakkoon piristystä.

Nuo valkoiset tennarit ovat muuten osoittautuneet älyttömän mukaviksi, joskaan ei ihan yhtä mukaviksi, kuin ilmavat Niken tossut, joissa jalka ei juuri pääse hikoamaan. Mutta molemmat lähtevät kanssani reissuun, sillä huomaan mukavuudenhaluni kasvavan vuosi vuodelta.

Vielä ennen matkaa pitäisi tuo hiuspehkokin kesyttää uuteen loistoonsa, joten ainakin jossain määrin hiusjuttuja tulossa. Nyt kuitenkin niinkin arkista, kuin ruokahuoltoa. 🙂

Aurinkoisen lämmintä keskiviikkoa!

Eivätkä muuten liity sitten millään tavalla toisiinsa. 🙂

Ihan alkuun kiitokset noista edellisen postauksen kommenteista. Musta on ollut hauska lukea niitä, ja kuten vähän epäilinkin, niistä näkyy selvästi ajan trendit. Sipulimaitoa ei ainakaan vielä kukaan tunnustanut latkivansa. Mutta palailen niihin vielä tänään!

Tässä juuri ihastelen puhtoisenvalkoisia uusia tossujani, joiden kanssa saan huomenna viettää kaupunkipäivää. Pidempään olen himoinnut Adidaksen Superstar-tossuja, mutta koska kyseisistä popoista löytyy väri- ja kuosivariaatioita lähes loputtomiin, valinnan vaikeus on haitannut prosessia. Pietarin reissulla jäin ihastelemaan Mintun nimikoituja tossuja ja hetken mietin, miltä mahtaisi tuntua vetäistä jalkaansa samanlaiset kengät, joissa tietenkin lukisi Emilia. Toisaalta mustaraitaiset tossut omistin joskus 10 vuotta sitten, ja nyt halusin jotain muuta. Niinpä päädyin aika tavisvaihtoehtoon, eli ihan simppeleihin valkoisiin tennareihin. Ilman nimikointia.

Valkoiset kangastossut ovat koko kesän olleet perusvarmat ja nopeasti jalkaan potkaistavat. Nämä saavat kuitenkin jatkaa siitä, mihin avonaisten tossujen matka jossain kohtaa syksyä väistämättä päättyy. Farkkujen ja suuren neuleen avulla niistä syntyykin ihan kiva ja rento kokonaisuus viileämmille päiville.

Ja täällä syödään edelleen kanakeittoa, sillä mulla on tapana keittää soppaa aina ”tykillä”. Tämä tarkoittaa sitä, että arkiruokaa tehdään useammaksi päiväksi kerralla, ja samalla säästetään aikaa, vaivaa ja energiaa. Kuumiina kesäpäivinä keitto tuntuu liiankin kuumalta, mutta heti kun ilmat viilenevät tekee mieli keittoa. Ja kyllä, meillä syödään niitä ihan tavallisia arkikeittoja jauhelihasta, lohesta, nakeista, siskonmakkarasta tai broilerista kyhättynä. Näiden lisäksi olen itse vielä heikkona erilaisiin sosekeittoihin, joten omasta puolestani arkiruoka voisi suurimman osan vuodesta olla liemipainotteista.

Keltainen kanakeitto lämmittää iloisella värillään ja kermainen liemi on ruokaisan paksua. Itse käytän ruokakermaa, mutta jokainenhan voi lorauttaa soppaansa juuri sellaista kermaa, mikä omaan suuhun tai elämänkatsomukseen parhaiten sopii. Meillä valitettavasti kookos tökkii lasten kohdalla pahasti, joten se on useimmiten poissuljettu vaihtoehto. Perunan lisäksi broilerin kanssa sopii porkkana ja bataatti, mausteiksi curry, paprika ja chilikastike. Yrteissä luotan perinteiseen persiljaan ja timjamiin.

Tässä on muuten viikko tiskattu käsitiskiä, kun tiskikone otti ja hajosi. Jo toista kertaa vajaan kaksivuotisen taipaleensa aikana. Niinpä. Tänään takuun kautta tilattu kodinkonehuoltaja kertoikin, että kyseessä on koneen tyyppivika, joten nyt saadaan kone tavallaan ihan uuteen kuntoon. Sitä osaa pitää nyt vain odotella taas yksi viikko, joten käsitiskaamista on tiedossa jatkossakin. Noh, viikossa tosin jo tottuikin taas astioiden käsin pesemiseen, joten eiköhän se toinenkin mene siinä sivussa. 🙂

Oikein mukavaa tiistai-iltaa kaikille!

En tiedä johtuuko se kypsän tai kypsyvän viljan väreistä, syyskukkien lämpimistä sävyistä, vai mistä, mutta ilmojen viiletessä huomaan tyylini muuttuvan selkeästi syksyisemmäksi. Ruskea syrjäyttää mustaa, ja muutenkin lämpimät sävyt tuntuvat mukavilta vaatetuksessa. Puhumattakaan lämpimämmistä materiaaleista! Tässä kohtaa vuotta tyyli muuttuu pehmeämmäksi ja mukavammaksi, ja huomaanpa sen jopa hiuksissani.

Ostin nimittäin jo heinäkuun alussa ghd:n muotoiluraudan, mutta vasta tänään kaivoin sen pois paketistaan. Tuossa kassissaan se on nököttänyt jo tovin, vaikkakin mukana tullutta tupeerausharjaa on tullut käytettyä sitäkin enemmän. Koko kesän hiukseni ovat olleet lähes luonnontilaiset, ja edellinen kampaamokäyntikin osui jo keväälle. Tämä ehkä siitäkin syystä, että kesälle ei osunut minkäänlaisia juhlallisuuksia. No mutta tänään tuntui siltä, että hiukset kaipaavat taas rentoa kiharaa, ja tyyli pehmeyttä. Niinpä sutaisin latvoihin nopeasti kiehkurat ja kokosin hiukset parilla nutturapinnillä kasaan. Äärettömän helppo ja nopea kampaus!

Koska tänään on eilisen tavoin varsin kolea ja tuulinen päivä, kaivoin esiin myös vanhan villapaidan. Muhkeaan neuleeseen kääriytyminen on yksi varmoista syksyn merkeistä, vaikka sen vielä yhdistääkin vähän avonaisempiin kenkiin. Tässäkin kohtaa suosin luonnollista väriskaalaa, joka lämmittää omalla tavallaan myös henkisesti. Tiedän, että toiset nauttivat ja saavat virtaa skarpimmasta lookista, mutta kaltaiselleni käpertyjälle, nämä rennommat vaihtoehdot ovat parhaita.

Tänään olisi ensimmäinen arkiperjantai. Hassu juuttu, että asetellessa asian tuohon asuun, koko perjantai saa paljon hohdokkaamman fiiliksen. Ja onhan tänään myös Klaaran nimipäivä, joten vähän hohtoa saa päivässä ollakin. Tai ainakin yhden kesäisen pavlova-kakun verran. 🙂

Ihanaa viikonlopun aloitusta!

Tallenna