Torstaita tyypit!

En yleensä saa aikaiseksi tarttua erilaisiin haasteisiin, mutta tänään ajattelin listata ihan muuten vain kymmenen faktaa itsestäni. Pieniä asioita, joita et ehkä tiennyt minusta aikaisemmin.

1. Kammoan ahtaita ja suljettuja paikkoja. Käytän nykyään jo hissiä, mutta täydessä hississä kurotan hengittämään muiden yläpuolelle jäävää ”vapaata ilmaa”.
2. Pelkään pimeää, ja se saa mielikuvitukseni laukkaamaan hurjaa vauhtia.
3. Mieheni mielestä syy edelliseen saattaa olla, että aikoinaan yksi lempi Tv-sarjoistani oli Ei vanhene koskaan, jonka jaksoja katselin muuten taas kun sarja esitettiin uusintana (Åke Lindman ♡).
4. Pulpin Disco 2000 on mielestäni edelleen yksi universumin parhaista biiseistä, eikä sitä voi kuunnella liikaa.
5.  Olin 15-vuostias kun otin tatuoinnin, enkä kadu tekoani edelleenkään.
6. Mielestäni avokado maistuu pahalle banaanille ja korianteri saippualle.
7. Vessanpytyn kantta ei mielestäni tarvitse sulkea, enkä ole koskaan ymmärtänyt väittelyä siitä rinkulasta.
8. Sen sijaan, vessapaperi pitää asettaa telineeseen siten, että paperi tulee rullan päältä! Muuten saan päänsärkyä…
9. Lempinimiäni ovat Emppu ja Emmu. Mieheni puhuttelee minua usein tyttönimelläni, vähän kuin Ridge Brookea.
10. Taloudessamme asuu myös Erkki, kumaraselkäinen vanhempi mieshenkilö, joka kulkee kädet selkänsä takana. Erkki on muuten aika näkymätön, mutta saattaa välillä jättää likaisia sukkia lattialle, tai partakarvojaan lavuaarin reunalle.

Syksyn värien lisäksi kuvissa näkyy uudet piponi, jotka turkulainen KLO Design lahjoitti bloginäkyvyyttä vastaan. Klo Design Pipo on 100% merinovillaa ja edessä on nahkainen logo. Mikä parasta, nämä pipot on valmistettu Suomessa!

Itselleni käy aika usein niin, että pipo näyttää hyvältä jonkun muun päässä, mutta kun kokeilen itse, näytän lähinnä tyhmältä. Näiden pipojen kanssa kuitenkin kävi niin, että ihastuin oitis. Ja niin muuten ihastuivat perheemme miehetkin. Meinasin menettää piponi jo ennen kuin sain sovitettua niitä, ja niinpä piti tilata pojille omat. Ja hei, meillä on ainakin pojan kanssa niin, että pipo vedetään päähän sen isommin katsomatta ja mallaamatta, ja aika usein se sitten valuu silmille tai jättää korvat paljaaksi. Tämä pipo on sen verran jämäkkä, että lapsi saa pipon kunnolla päähänsä myös nopeasti hutaisemalla, eikä lakki varmasti karkaa paikaltaan.

Mikäli pipojutut kiinnostavat, KLO Design tarjoaa teille blogini lukijoille 5 euron alennuksen piposta koodilla:

uusikuu

Koodi on voimassa 6. 10. 2016 asti, ja löydät pipot kaikkine värivaihtoehtoineen täältä.

Kaunista ja värikästä syyspäivää!

Tallenna

Tiistaita ihanat! Jälleen niitä päiviä, kun ihminenkin käy aurinkoenergialla (ainakin melkein) ja lenkkitossut oikein vaativat ulkoiluttamista. Eilen laitoinkin Instagramiin yhden puhelimella räpsäistyn maisemakuvan tuosta rannasta. Ilta oli niin kaunis, että edes puhelimen (huono) kamera ei voinut pilata näkymiä. Kuvien laadusta sen verran, että revin täällä nyt hiuksiani, kun kaikki blogikuvat tuntuvat puuroutuvan jossain kohtaa matkaansa. Olen nyt viime päivinä joutunut tyytymään läppärillä puuhailuun, ja tuntuu, että minä sekä Retina-näyttö ei olla ihan parhaat kaverukset.

Yllätän jopa itseni aasinsiltataidoillani, mutta näinkin kevyesti päästiin auringonpaisteesta tietokoneeseen! Ja tietokoneesta hypätään luontevasti uuteen laukkuuni, joka toimittaa mulla läppärilaukun virkaa. Äkkiseltään näyttäisi olevan vaaleanpunaista mokkaa, mutta mitäpä vielä; Kassi on paperia!

Sain viime viikolla yhteydenoton Valkoinen Lautturi -nettikaupan Tuulilta, joka kysyi, olisinko halukas testaamaan paperista uutuuslaukkua. Uashmaman laukku on siis valmistettu samasta materiaalista, kuin nuo sisustuksesta tutut paperipussit, jota vilahtelee meidänkin keittiössä. Luettuani, että laukkuun sujahtaa myös 13 tuumainen tietokone, hypin miltei riemusta. Olen nimittäin jo tovin metsästänyt kassia, jonka sisään saisi tietokoneen, mutta samalla mallia joka ei varsinaisesti näytä läppärilaukulta. Koska sopivaa yksilöä ei ole osunut eteeni, olen kiduttanut olkapäätäni Neverfullia roikottaen. Tästä viisastuneena asetinkin laukulleni pari kriteeriä: Kassissa pitää olla ehdottomasti crossbody -hihna ja kooltaan sen tulee olla sen verran pieni, etten änge ja tunge laukkuuni kaikkea viikon patikkamatkalla tarvittavaa.

Kone mahtuu laukkuun suojineen, mutta jätin nyt mustan pussukan pois kuvista ihan esteettisyyssyistä.

Koska laukku ei nyt varsinaisesti tietokonelaukku olekaan, se sopii toki ihan tavalliseksi käsilaukuksikin. Paperi on jämäkkää, mutta kuitenkin pehmeää ja kestävää. Periaatteessa vähän kuin nahkaa, vaikka nahkaa tässä laukussa on ainoastaan nuo yksityiskohdat. Sen verran paljon olen Uashmaman paperipusseja putsannut ja pessyt, että uskalsin myös valita hempeän vaaleanpunaisen värin, vaikka se ehkä hiukan arka onkin. Laukku toimii muuten varmasti myös miehillä, sillä vaaleanpunaisen lisäksi saatavilla on muitakin värejä.

Loppuun vielä Olof, joka tuntuu kasvaneen vajaassa viikossa ihan hirveästi. Tajusin nimittäin juuri, että en ole täällä blogin puolella edes julkaissut kuvaa meille jääneestä pikkukissasta.

Nyt lohikeittoa nassuun. Kivaa päivää!

*laukku saatu / Valkoinen Lautturi

Hiphei. Vaihteeksi vähän asujuttuja!

Tiedättekö sen fiiliksen, kun joskus kiireessä heittää päälleen vaatteet sen suuremmin suunnittelematta, ja sitten jossain kohtaa toteaa, että tämähän toimii. Näin on syntynyt uusi lemppariasuni, jonka nakkasin perjantaina niskaani.

Torstaina meni niin myöhäiseksi, että heti kotiin tulessa oli pakko painua untenmaille, jotta jaksaa ampaista aamuviideltä taas pystyyn. No aamulla oli taas tietysti ne tavanomaiset kiireet, ja asuvalinnalle ei voinut uhrata sen enempää aikaa. Edellisenä iltana jalasta kiskaistut boyfriendit olivat sopivasti hollilla ja pitkä valkoinen paita puhtaana. Ja kas, asu oli likipitäen valmis. Koska mittari oli vain muutaman asteen plussan puolella, ihan pelkässä paidassa ei toki voinut lähteä, joten nahkatakki niskaan ja paksu huivi kaulaan ihan silläkin uhalla, että sitä saa loppupäivän sulloa laukkuunsa.Valkoiset (tosin pahasti puhdistusta kaipaavat) tennarit jalkaan, ja mukaan laukku, jonka saa tarpeen tullen heitettyä myös crossbody-hihnalle.

Sanotaan, että väljä yläosa vaati seurakseen slimmimmät housut, mutta tässäkään kohtaa en jaksa tuijottaa pukeutumisen sääntöviidakkoon, vaan enemmänkin mukavuuteen. Yleensä silloin kun asu on mukava, siinä myös viihtyy paremmin, ja kaiken järjen mukaan tuon pitäisi myös heijastaa siihen habituksen kokonaisuuteen. Sitä paitsi, biker-takki kuroo muuten telttamaista asua vähän kasaan.

Tällä hetkellä kelit ovat ehkä pukeutumisen kannalta vuoden parhaimmat. Ei tarvitse lämpöhalvauksen pelossa kulkea puoli alasti, mutta vaatteet saavat olla kevyitä. Parasta kuitenkin, että asuun saa ulottuvuutta, kun aamut ovat viileitä. Kerrospukeutuminen tässä mielessä on Suomessa aika hankalaa liki koko vuoden. Tai en ainakaan itse kovin pitkää aikaa vuodesta kulje sääret paljaana avonaisissa kengissä, mutta silti villaan kääriytyneenä. Nyt on siis juurikin ne kelit, joita vaatii 90 prosenttia Pinterestiin pinnaamistani asuista.

En koe lainkaan olevani niin tyylikäs ihminen, että voisin nimetä yhden tämän syksyn must-hankinnan. Mutta voisin nimetä yhden must have -tuotteen joka toimii aivan varmasti vielä monena syksynä, ja sen lisäksi miltei ympäri vuoden. Nimittäin iso paksu villahuivi! Nämä Becksöndergaardin Virgin-huivit ovat omia suosikkejani. Lämmin huivi vaikka Siperiaan lähtiessä, mutta toisaalta myös kevyempien takkien käyttöaikaa pidentävä asuste. Omani oli käytössä jopa heinäkuussa, kun istuimme iltaa kaverin mökillä. Tuo huivihan on niin muhkean kokoinen, että se käy ihan shaalista. Huivi on Nougatista, jonka valikoimiin niitä varmaankin taas syksyn mittaan ilmestyy.

Iltapäivisin takki ja huivi ovat nyt tarpeettomia, mutta epäilemättä tässä asussa  (ja sen erilaisissa variaatioissa) tulee eleltyä syksyä vielä aika pitkälle.

Oikein ihania syyspäiviä ja raikkaita aamuja toivon tällekin viikolle!

Tallenna