Maanantaita muruset!

Ajattelin laittaa teille tänään kuvia työhuoneesta, jonka viihtyisyyteen olen tässä viikonlopun aikana panostanut, mutta koska mielenpäällä on jotain suurempaa, jätetään se työhuone vaikkapa huomiselle.

Tämän viikonlopun aikana olen pohtinut enemmän tai vähemmän pelkoa ja kaikkea sitä, mitä pelkoon liittyy. Miksi, sen nyt jokainen voi kai tässä kohtaa jo arvatakin.
Koska syksy on sitä aikaa vuodesta, jolloin lapsille tarvitaan taas kasa uusia vaatteita ja välineitä harrastamiseen, päätimme perjantaina lähteä työpäivän päätteeksi ajelemaan kohti Turkua, tai varsinaisesti kohti Raisiota. Tämä ihan siitä syystä, että meillä ei ole vaatekauppoja, urheiluliikeitä tai oikeastaan mitään erikoisliikkeitä täällä, vaan moiset asiat pitää aina toimittaa ”sivistyksen parissa”. Puolentoista tunnin ajomatka käytettiin sekin hyödyksi, ja rentouduttiin musiikkia kuunnelle. Ei kuitenkaan radiosta, vaan Spotifystä.  Voitte siis kuvitella, että Raisioon ehdittyämme, olimme täysin uutispimennossa ja tuiki tietämättömiä perjantain tapahtumista.

Se on hassu juttu, miten pelon voi milteipä haistaa ja sen ilmapiiri herättää ihmisessä jonkinlaisen kuudennen aistin. Vaikka ei oikeastaan tiedä mitään, sitä tajuaa aika nopeasti, että jokin on kuitenkin vinossa. Toki mikään Einstein ei tarvitse olla ymmärtääkseen, että kauppakeskuksen perjantai iltapäivänä suljettuihin liikkeisiin, ja paikalla parveileviin poliiseihin, liittyy jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. Meille asiat kuitenkin selvisivät vasta Suomalaisen Kirjakaupan kassalla, sillä vaikka mieli ymmärtää jonkin olevan vinossa, korvienväli kehittää kyllä tarvittaessa täysin tyydyttäviä ja neutraaleja selityksiä.

Vaikka Raisio ei nyt ihan Turun keskustaa hivokaan, eikä mitään konkreettista uhkaa kauppakeskuksessa ollut, moni liikkeistä oli sulkenut ovensa. Osa varmasti pelon vuoksi, osa kadonneiden asiakkaiden vuoksi. Tyhjentynyt kauppakeskus suljettuine liikkeineen ja ravintoloineen kuitenkin laittoi ajattelemaan pelkoa. Sitä, miten pelko lamaannuttaa ja ajaa ihmiset koteihinsa. Kaupat eivät myy, eivätkä asiakkaat osta. Jokainen pälyilee olkansa yli, ja ilmassa on ikävää odotuksen tuntua. Yksi hiljainen perjantai-ilta ostoskeskuksessa on pieni asia, mutta pelon levitessä vaarana on koko yhteiskunnan romuttuminen. Jos kauppakeskuksessa nähdyn mikroesimerkin suurentaisi koskemaan pitkäjaksoisesti koko yhteiskuntaamme, tiedossa olisi katastrofi.

Pelko on oikeastaan harvinaisen tehokas tapa horjuttaa mitä tahansa. Se toimii pienessä piirissä, mutta pystyy lamaannuttamaan myös huomattavasti suurempia kokonaisuuksia, jopa yhteiskuntamme perusteita. Loppujen lopuksi halpa ase, jos sen antaa vaikuttaa, muuttua hysteriaksi tai yleiseksi ilmapiiriksi. Pelko kun asuu meissä kaikissa kuitenkin jo valmiiksi, sitä ei tarvitse luoda tyhjästä, vaan pikemminkin lietsoa henkiin.
Uskon, että on täysin luonnollista pelätä, eikä pelossa itsessään ole mitään väärää. Päinvastoin, se on inhimillistä. Pelolle, kuten muillekin negatiivisille tunteille, pitää kuitenkin asettaa rajat. Pelon ei saa antaa voittaa, vaan siitäkin on päästävä yli.

Huomaa, että ilmassa on jo syksyä. Syksyn tuoksua ja kosteutta, jopa auringonsäteissä on aavistus syksystä. Aamuisin peltojen yllä leijuu syyskesän usva ja hämärtyvä ilta laittaa kääriytymään kodin lämpöön. Huomaan pitäväni tästäkin vuodenajasta aina vain enemmän ja enemmän.

Hetken mielijohteesta olisin muuten voinut sutia koko työhuoneen tummanvihreäksi, mutta pidättäydyin kuitenkin pienissä yksityiskohdissa. 🙂

 

Kaunista maanantaita!

Save

Save

Tallenna

Aurinkoista sunnuntaita!
Uusi viikko on taas huomenna alkamassa ja moneen reppuun pujahtaa kännykkä, jonka ajatellaan lisäävän lapsen turvallisuutta. Näin ainakin meillä. Tuntuu turvallisemmalta, kun lapsella on puhelin, ja yhteyden saa molemmin puolin. Tässä kohtaa vuotta moni lapsi vasta opettelee kännykän käyttöä ja helposti meiltä aikuisiltakin unohtuu se tosia asia, että puhelin ei enää ole vain puhelin, kuten meidän aikanamme, vaan oikeastaan lasten taskuihin pujahtaa minitietokone kameralla varustettuna. Ihan ensimmäinen juttu on tietenkin puhua lapsen kanssa puhelimenkäytöstä, yksityisyydestä ja esimerkiksi kuvien jakamisesta. Ja kyllä, jossain kohtaa lapselle pitää tosiaankin selittää myös se ikävä tosiasia, ettei kaikki ihmiset ole sitä, miltä vaikuttavat, ja jokaiseen vieraaseen ei voi elämässä luottaa. Keskustelun ja ohjeistuksen lisäksi lapsen puhelimenkäyttöä voi onneksi myös suojata ja peliaikaa rajata. Tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä F-Securen kanssa ja keskittyy nyt eritoten lasten puhelimenkäytön turvallisuuteen.

Runsas vuosi sitten kirjoittelinkin teille siitä, miten itse opin tietoturva-asioiden tärkeyden ihan kantapään kautta ja tajusin, etteivät suojausta vaadi pelkästään valtionsalaisuudet, vaan ihan oikeasti koko se elämä, jota netissä elämme. Ja se on muuten lopulta todella yksityistä! Moni tulee säästäneeksi oikeastaan siinä ihan kaikkein tärkeimmässä asiassa eli tietoturvassaan, vaikka oikeasti tuohon nimenomaiseen asiaan kannattaisi se muutama kymppi vuoden aikana jokaisessa taloudessa uhrata. F-Securen tietoturvapaketteihin on nyt tullut uusi ominaisuus Family Rules, joka täydentää turvallisuusasioita vielä enemmän lasten käyttäessä laitteita.

F–Secure SAFE Family Rules -perhesäännöt toimivat hyvin yksinkertaisesti, eli tietoturvapaketin käyttöönoton yhteydessä määritetään laitteen käyttäjäksi joko aikuinen tai lapsi.
Lapsen puhelimenkäyttöön voi tehdä erilaisia rajauksia, kuten esimerkiksi määrittää mihin sisältöön lapsi pääsee käsiksi, ja kuinka paljon ruutuaikaa lapsella on päivittäiseen käyttöön.
Lapsen puhelimeen voi myös asettaa nukkumaanmenoajan. Nukkumaanmenoaika onkin todella näppärä keksintö, eli puhelimen erilaiset sovellukset voi lukita ikään kuin yöunille, ja säätää toimimaan taas seuraavana päivänä. Lapsen puhelin toimii kuitenkin läpi vuorokauden puhelimena, eli sillä voi täysin normaalisti soittaa tai lähettää viestin. Ruutuaika taasen mahdollistaa vaikkapa juuri sen peliajan rajaamisen. Esimerkiksi lapselle voi tehdä rajoituksen joka sallii arkipäivänä yhteensä tunnin ruutuaikaa ja viikonloppuna tuplasti. Näitä aikarajoituksia pääsee toki myös säätämään, eli jos vaikka pelaaminen vihelletään hetkeksi hyllylle, ruutuajan voi poistaa täysin tai sen voi vapauttaa erityistilanteissa. Näitä erityistilanteita on meillä esimerkiksi kaupunkimatkalla, kun poika haluaa pyydystää Pokemoneja ja saada peliin käveltyjä kilometrejä. Näillä kulmin kun ei Pokemonit asusta, on mielestäni ihan kohtuullista, että peliä voi käyttää kun satumme olemaan sille suotuisammissa olosuhteissa. Vastaavasti ruutuaikaa laitteella voi lisätä vaikka automatkan ajaksi ja vähentää, jos oman huoneen siivoaminen tai läksyjenteko ei tunnu nappaavaan.

Maailma on muuttunut paljon omasta lapsuudestani ja täytyy myöntää, että välillä kehityksen vauhti jopa vähän hirvittää. Nykyisin kuitenkin esimerkiksi digitaalinen oppimisympäristö on ihan perusjuttu alakoululaiselle lapselle, ja tabletit ja tietokoneet ovat käytössä myös koulussa. Kaikkea kasvatusta ja valistusta ei kuitenkaan voi nakata koulun harteille, vaan meillä vanhemmilla on myös oma vastuumme. Jokaisessa perheessä tehdään ne omat rajoitukset lasten netinkäytölle ja viestittelylle, ja mielestäni esimerkiksi kiusaamisen monimuotoisuus kannattaa huomioida lasten puhelimen käytössä. Tehdä selväksi, ettei ketään kuvailla, ja että omia tai toisten kuvia ei lähetellä eteenpäin. Että WhatsApp -ryhmät eivät ole tarkoitettu kenenkään selän takana nauramiseksi, eikä kenenkään yksityisyyttä saa loukata.
Netissä on paljon hyvää, mutta valitettavasti myös iso annos tavaraa, joka ei ole tarkoitettu lapsen silmille tai korville, osa ei edes aikuisille. Tuon Family Rules -toiminnon avulla lapselle voi luoda myös oman Safe -selaimen, joka karsii automaattisesti netin sisältöä tehden siitä lapselle turvallisen. Sisältörajoitukset mahdollistavat aikuisten sisällön, uhkapelien, päihteiden, maksullisen tai pelottavan sisällön sekä yhteisöpalveluiden karsimisen lapsen selaimesta. Asetettavia sisältörajoituksia löytyy pitkä lista ja aikuinen voi valita niistä ne, jotka kokee tarpeelliseksi. My F-secure -sivujen kautta puhelimen (tai lapsen) voi myös paikantaa.

Meillä alkaa poika olla siinä iässä, että monen laitteen suhteen hän on jo huomattavasti äitiään nokkelampi. Minä en esimerkiksi osaa käyttää pleikkaria, joten DVD-levyjen pyöritys pelikonsolilla jää pojan harteille. Myöskin netin suhteen ollaan koko ajan varpaillamme, sillä kolmasluokkalainen tietää jo tubettajat ja haluaa seurata jalkapallouutisia netistä. Oma puhelinkin on jo välttämätön, ihan vain omankin mielenrauhani vuoksi. Oikeilla säädöillä laitteista voi kuitenkin tehdä lapselle turvallisia, mutta sitä turvallisuutta pitää samaan aikaan opettaa ja opetella. Pojan puhelimen lisäksi lapset ovat perineet vanhan läppärin, joka on myös tehty molemmille lapsille turvalliseksi. Siitä kuunnellaan äänikirjoja, pelataan Bingeliä ja katsotaan Pikku Kakkosta. Ohjeita etsitään piirustuksiin, Lego-rakennelmiin ja Hama-helmitöihin. Kun koneella ei pääse käsiksi haitalliseen sisältöön, se voi rauhassa olla lastenhuoneessa ja lasten käytettävissä. Muu sisältö etsitään sitten netistä yhdessä koneella, joka on avonaisessa tilassa ja aikuisen vastuulla.

Family Rules -toiminnosta jokaisella lapselle voi säätää omanlaisensa rajoitukset, lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Perheen aikuiset pystyvät muuttamaan säätöjä ja rajoituksia vaikka etänä.

LUKIJAKILPAILU:

Meillä on käytössä F–Secure TOTAL, johon siis sisältyy myös tuo F–Secure SAFE. Tolat sisältää tietoturvan lisäksi myös VPN:n edut, ja nyt siis uutena asiana F-Securen -paketeissa on tämä Family Rules -ominaisuus.
Nyt yhdellä teistä on mahdollisuus voittaa F-secure TOTAL -paketti vuodeksi käyttöön (arvo 79.99€).
Kerro kommenttiboksissa, mikä Family Rules -ominaisuus kiinnostaa itseäsi eniten / mikä teillä ehdottomasti tulisi tarpeeseen.
Jätä kommenttisi viimeistään sunnuntaina 27.8.2017 ja olet mukana kilpailussa. Kilpailun säännöt löydät täältä.

Leppoisaa ja rentouttavaa päivää!

 

 

Save

Save

Save

Save

Tallenna

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niinhän se menee. Täällä lasten kesäloma vetelee viimeisiään, ja vaikka kolmatta luokkaakin on ilolla ja innolla odotettu, on ilmassa selvästi jonkinlaista haikeutta. Pienemmän kanssa harjoitellaan nyt seuraavat pari päivää päiväkotielämää, ja todellinen arki alkaa sitten ensi maanantaina.

Tiedättekö, kun mulla oli keväällä ihan hirvittävän pitkä lista asioista, jotka teen ”sitten kesällä”. Jos nuo asiat olisi listannut ranskalaisin viivoin allekkain, ei vessapaperirullakaan olisi varmaankaan ollut tarpeeksi pitkä. Mutta jotenkin ajattelin ja näin kesänkin niin valtavan pitkänä. Että kyllähän sellaisessa nyt ehtii vaikka mitä!
Ja katinkontit! Jos listan olisi oikeasti tehnyt vessapaperirullalle, niin sen jatkokäyttökin olisi melko selvä. Sanoisin, että noin yhdeksänkymmentäprosenttisesti ne kaikki kesäksi suunnittelemani hommat jäivät tekemättä, mutta toisaalta tuli kuitenkin tehtyä aika paljon sellaista, mitä ei tullut niin ennakolta suunniteltua. Ja eikös se vähän ole kesän ideakin? Että eletään enemmän hetkessä tehdään juttuja fiiliksen mukaan. Johan sitä on sitten pitkä syksy aikaa tehdä kaikkea vähemmän mukavaa, kuten siivota kellari tai lastenhuoneen komerot. Ja ainahan tulee uusi kesä! Ainakaan tämän nykyisen viimeisiä viikkoja en ajatellut uhrata sen enempää kellarille, kuin komeroillekaan.

Muistatteko, kun kirjoitin teille hankkimastani Hygge -kirjasta? Kirja tuli toki luettua ihan kannesta kanteen heti tuoreeltaan, mutta nyt kun arki alkaa taas pyöriä, ajattelin ammentaa tuosta opuksesta itselleni sitä jotakin kuuluisaa tanskalaista onnellisuutta. Niinhän se nyt kuitenkin on, että suurin osa elämästämme sijoittuu välille maanantai – perjantai, ja aika monelle meistä myös viikonloppu on arkea. Niin että ehkä siitä arjesta ihan oikeasti kannattaa ammentaa sitä elämäniloa sen sijaan, että odottaisi aina viikonloppua tai lomaa. Tällaiselle rutiiniorientoituneelle yksilölle arki sitä paitsi tuo pysyvyyden ja jatkuvuuden tunnetta. Siihen kun lisää vähän Dictemäistä rentoutta, ja muistaa istua tarpeeksi usein ystävien kanssa viinilasilliselle, kahvikupposelle tai syömään, niin johan sitä luulisi arjenkin muuttuvan juhlaksi.

Viimeinen kesälomapäivä on pitänyt sisällään rentoa oleilua ja lämpimistä keleistä nauttimista. Vaatekaapissa arjen musta ja harmaa odottelevat vielä aikaansa, mutta nyt pötkitään vaaleissa sävyissä niin pitkälle kun hyvältä tuntuu. Pellavatoppi ja beiget nappi-/ vetskarifarkut on saatu bloginäkyvyyttä vastaan Lifestyle La Luna -nettikaupasta. Sain myös teille kivan alennuskoodin, joten jos vaatekaappi kaipaa pientä loppukesän sparrausta, niin koodilla laluna saat -15% alennusta kaikista Lifestyle La Luna -nettikaupan normaalihintaisista tuotteista. Koodi on voimassa ensi sunnuntaihin (13.8.2017 asti), joten se kannattaa hyödyntää nopeasti!

Kaikkea hyvää lasten koulutielle ja turvallista koulumatkaa ihan jokaiselle lapselle. Ollaan tarkkana liikenteessä ja tehdään lasten päivästä omalta osaltamme niin turvallisia, kuin mahdollista. Positiivista ja iloista mieltä toivon myös sinne koulun käytäville ja välitunneille. Joskaan se nyt ei toivomisestani taida olla kiinni, mutta toivonpa kuitenkin, että jokainen lapsi saisi käydä koulunsa ilolla ja tuntea olevansa ystävien joukossa. Ollaan me aikuiset ainakin esimerkkeinä, ja yritetään jokainen tahollamme tehdä lasten elämästä onnelista ja turvallista – sellaista, mitä lapsuuden kuuluukin olla!

Kaunista iltaa, ja iso kiitos eilisistä tsempeistänne! ♡

Save