Kyllä vain! Lämmin strawberry blonde sai väistyä entistä vaaleampien ja astetta viileämpien raitojen tieltä. Nyt oma (enemmänkin harmaaseen taittava) juurikasvukaan ei pistä silmään kuten ennen. Tuntuu omalta ja viihdyn. Toteutus kun on edelleen niin raidoitettu ja monivivahteinen, että minkäänlaisesta värikypärästä ei ole pelkoa.

Raitoja hiuksissa ja seepra paidassa. Me&i on yksi ensimmäisistä yhteistyökumppaneistani, ja tänä syksynä tämä pitkä ystävyys saa taas uudenlaista tuulta purjeisiinsa.  Meandi on kuljettanut vuosien varrella minua mukaviin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joista tammikuinen muotinäytös yhtenä hyvänä esimerkkinä. Tänä syksynä pääsen entistä lähemmäksi me&i:n sydäntä, ja sitä miten mallistot oikeasti syntyvät! Lähipäivinä edessä onkin matka Meandin pääkonttorille! Ihan huisin jännää, ja olen tietysti niin innoissani, että pöksyissä pysyminen tekee tiukkaa! Yksin ei sentään tarvitse lähteä, vaan matkassa on mukana muitakin blogisiskoja, joihin on olut ilo näissä merkeissä tutustua!

Favorite Zebra tee ja slim jeans -farkut ovat molemmat me&i:n tämän syksyn mallistosta. Superhyperplussaa pitkästä farkunlahkeesta, koipeni kiittävät!

Mutta tämä oli eilisen asua. Tänään nimittäin on jälleen reissupäivä ja istumalihaksiani koetellaan. Mutta siitä lisää myöhemmin. Ihanaa keskiviikkoa teille!

Molemmat vaatteet blogin kautta saatuja.

Uusi viikko, uusi kuukausi ja uudet kujeet!
Olen haudutellut keväästä asti ajatusta pienestä hiusmuutoksesta. Ei mitään radikaalia, mutta jotakin piristystä kuitenkin. Ensin ei riittänyt rohkeus, ja kesällä en uskaltanut lähteä vieraissa muutosta hakemaan. Nyt kun pitkästä aikaa pääsen tänään luottokampaajani tuoliin, voisi pikku muutos ollakin ajankohtainen. Eikä sillä, etten pitäisi nykyisistä hiuksistani, vaihtelu kuitenkin virkistää!

Lähden tänään kampaajalle siinäkin mielessä innoissani, että on oikeasti todella ihanaa päästä hetkeksi pois kotoa. Pois tästä kaaoksesta ja hetkeksi pois tarrautuvan taaperon seurasta. Muistan nyt hämärästi, että esikoisenkin kohdalla oli tämä sama vaihe. Kun äiti ei saisi tehdä oikein mitään, ei mennä vessaan, ei laittaa pyykkiä koneeseen, ei syödä – ei mitään. Lohduton itku ja huuto, jos joutuu hetkeksi pois sylistä, kukaan muu ei saa pukea, pestä hampaita jne. Onhan se toki ihanaa olla lapselleen tärkeä, mutta tälläinen ripustautumisen kausi on myös raskas. Samaan aikaan kun miettii väkisinkin, ehtiikö halata tarpeeksi myös esikoista, antaa jakamatonta huomiota myös toiselle lapselle. Sitä joutuu väkisinkin katsomaan silmiin omaa rajallisuuttaan, ja sekös ihmistä kauhistuttaa. Mutta sitä se äitiys on; Jatkuvaa mittailua. Olenko riittävän hyvä, teenkö kaikkeni, voisinko enemmän…

Äitiyden kiemuroista maallisempiin aiheisiin; Tämän parituntisen vapaani kunniaksi ajattelin oikein jättää farkut ja villasukat kotiin. Voi kun tuntuukin taivaalliselta olla hetki ilman maalitahroja (jos siis kirjavia kynsiä ei lasketa)!

Mutta nyt mä kipitän jo!
Ihanaa maanantaita, uutta viikkoa ja syyskuuta kaikille!
Pus!

Kun hellemekot kesähelteillä alkoivat kyllästyttämään, leikittelin mielessäni syyspukeutumisen mahdollisuuksilla. Mitä kaikkea kivaa voikaan käyttää, kun ei tarvitse jatkuvasti hikoilla!
No, syksy tuli ja arki koitti. Päälimmäisenä vaterekilläni roikkuu edelleen ne hellemekot, ja aamulla kiskaisen sieltä alta päälleni jotakin mukavaa ja käytännöllistä. Se siitä syystyylistä – tänäkin vuonna. Olen niin mukavuudenhaluinen, että kaikenlainen pukeutumisen suunnittelu ja asukokonaisuuksien valmiiksi valitseminen eivät vain mahdu elämääni.

Aamu viiden sali, ja puoli seiskan suihku. Aamupalat ja -kahvit. Farkut, teeppari ja neule. Hiuksiin hätänuttura, kasvoille nopea meikki. Tämän enempään en pysty, arkipäivä tuntuu alkavan samalla tutulla kaavalla taas päivästä toiseen. On katsottava itseään peilistä ja myönnettävä, etten ole muodikas sanan varsinaisessa merkityksessä. Enkä missään muussakaan merkityksessä.

Mutta en suinkaan valita! Leikittelin hetken ajatuksella, että tässä pitäisi vielä aamun tunneilla muuttua huolitelluksi tyylilyyliksi, ja pelkkä ajatuskin alkoi ahdistaa. Näin on omalla kohdallani ehdottomasti parempi! Ja, mitä muotiin tulee, koen jollakin tapaa vapauttavana, ettei tässä iässä enää tavitse olla muodikas. On ihan ok, että jokaisella on oma tyylinsä, eikä jokaisen trendin perässä tarvitse juosta.

Vaikka tyylilyyliksi en olekaan muuttumassa, sen vaatehuoneen kohdalla olisi ehkä varaa pieneen parannukseen. Jospa siis pakkaisi hellemekot jo vähän taaemmas, ja nostaisi esiin enemmän neuletta ja pitkää lahjetta. Kaikenlaista syyspuuhaa voisi tehdä ihan vaikka vain arjen helpottamisen vuoksi. Eteisen syyskuntoon laittaminen on yksi sellainen. Kuraa ja märkiä vaatteita, kasa likaisia kenkiä jne… No, tiedättehän te!
Ja, ehkä nuo pohjamaalatut ovetkin olisi jo aika sutia valmiiksi. Lisään senkin listaani, joka on muuten jo aika pitkä!

Mutta hei, se on casual friday! Tai, perjantai nyt ainakin!
Nautitaan siitä!