Luin joskus aikoja sitten jostain, että bloggaaminen on so last season, ja vloggaaminen olisi sitä vastoin hirrrveän trendikästä. No, tässä muutenkaan millään aallon harjalla ratsasteta, mutta onpa tästä kirjoittamisesta myös se etu, että teidän ei tarvitse yrittää kuunnella mörinääni. Mulla on nimittäin pahoja ääniongelmia!
Nopeasti voisi ajatella, että käheä kurkku, ja Koivuniemen viskibasso, johtuisivat flunssasta, mutta mitä vielä! Olen terve kuin pukki, ääni vain on kadonnut teille tietämättömille. Mulla on ollut tälläinen ääniongelma jo vuosia. Kun ilta venyy pitkäksi, ja kulutan aikaani seurassa (luonnollisesti puhun enemmän muille kuin itselleni, eikä ongelma tule esiin, jos valvon vain itseni seurassa), mun ääni vain alkaa pikku hiljaa painua mailleen. Ikään kuin se ei jaksaisi yhtään ylitöitä.
Lauantai-ilta oli ihan normaali, tuli valvottua pikkuisen myöhempään, katselimme miehen kanssa telkkaria ja juttelimme normaalisti siinä samalla. Ääneni alkoi väsyä, enkä pitänyt sitä sen ihmeellisempänä. Mutta nyt eletään jo tiistaita, eikä ääni ole palannut. Mennyt vain huonommaksi!
Joskus aikoinaan lääkäriäkin asialla vaivasin, ja sain epämääräisen vastauksen väsyneistä äänihuulista, käskyn olla hiljaa ja varsinkin kuiskimatta. Helpommin sanottu kuin tehty, täällä kun on välillä muutenkin työlästä saada äänensä kuulumaan, eikä viestit aina mene perille edes yhdellä sanomisella. No, täytyy nyt koittaa tietoisesti lepuuttaa kielenkantojaan, ja jättää turhat pölinät ja pulinat tuonnemmaksi!
Kuvina joitakin instapoimintoja. Tajusin juuri, että olen ollut viime aikoina vähän laiska instailija, ja pitääkin koittaa skarpata asian suhteen!
Tänään olisi vuorossa kevään ensimmäinen kevätjuhla. Hui, sanon minä! Olen aina sellainen vetistelijä näiden kanssa, mutta tämä kevät ottaa koville oikein urakalla. Onneksi tässä on kuitenkin pitkä kesä vielä ennen eskaria, ja toisenlaisen arjen astumista kuvaan!
Mukavaa tiistaita!
