Tiedättehän, ne pakolliset jutut, joita kannat aina mukanasi. Osa puhtaasti asusteita, mutta kaikilla kuitenkin selkeä tarkoitus.
Lompakko/kukkaro, avaimet ja avaimenperä, puhelin, silmälasit tai aurinkolasit, ja suurimman osan vuodesta jokin huivi, ainakin mulla.

Mun arkinen, pakollisten asusteiden sarja, koostuu nykyään useimmiten yllä olevasta kasasta. Marimekon tasku, jonka hehkutukseen te varmaan ootte jo ihan kyllästynyt, mutta joka vaan yksinkertaisesti on ihan huippu! Liebeskind Berlinin avainnauhasta, jossa kulkee niin kotiavain, kuntosalin kulkumokkula, ostoskärryjen poletti, kuin joskus harvoin id-korttikin. Tosi hyvä avaimenperä, joka löytyy helposti laukun pohjalta pitkän nauhansa ansiosta ja kestää rajumpaakin kohtelua.

Becksöndergaardin villasilkkihuiveista nykyään on eniten käytössä toi sydänkuvioinen ihanuus. Hauska, hiukan eläinkuosia muistuttava, kuviointi. Ja puhelin, siinä on todellakin nyt päheet kallot koristeena ja suojana. Mahottoman hauska, kenties hiukan teinistä fiiliksestään huolimatta!

Mitäs muita ”pakollisia asusteita” keksitte? Kello ja kalenteri tuli ainakin mulla mieleen. Vielä vuosi sitten olinkin kova Moleskine-fani, mutta puhelin on vuoden sisällä korvannut mulla oikean kalenterin, ja luulenpa, että monella kännykkä toimii nykyään myös ajannäyttäjänä…

EDIT: Sontikka!
Täällä ainakin sataa niin, että sateenvarjolle olisi käyttöä! Tosin omani on jossain hyvässä jemmassa…

puhelimen kuoret blogin kautta saatu – iconemesis

Sain jokin aika sitten yhteydenoton brittifirmalta nimeltä iconemesis. Iconemesis tarjoaa niinkin yksinkertaista tuotetta, kuin kännykän suojakuoret, mutta tylsän valikoiman sijaan tarjolla on nuorten suunnittelijoiden taidonnäytteitä.
Ihan joka juttuun ei bloggaajakaan mukaan lähde, mutta nämä nähtyäni, otin enemmän kuin mielelläni vastaan minulle tarjotut suojakuoret puhelimeeni. Varsinkin, kun puhelimeni on edelleen ollut täysin suojatta! Jotenkin vain kuorten hankkiminen on jäänyt, vaikka tiedän, että toisilla on puhelimilleen ”vaatteita” lähes joka lähtöön. Kännykkä on nykyään kaiken muun lisäksi myös asuste, joka laitetaan sopimaan omaan tyyliin.
No, iconemesis oli ehdottomasti juttu, jonka halusin jakaa kanssanne!

Muutama malli iconemesiksen valikoimista. Kuka arvaa, mikä noista suojaa tällä hetkellä luuriani?

Ja sitä luntahan on nyt kovin vähän! Kevät tuli oikeastaan viikossa, niin nopeasti, että ei oikein edes pysty ymmärtämään. Tuntuu kuin syksystä olisi vain hetki, pieni silmän räpäys vain. Juurihan me vasta muutimme tänne, ja toivoin lunta peittämään hoitamatonta pihaa. No, siinä ne nyt ovat; Lehdet surrulisena maassa, ja piha odottamassa kruopsutustaan.

Naapuri hakkasi syksyn ja talven aikana metsänsä matalaksi. Puita on kaadettu myös omasta pihasta, ja näkymät ovat aika autiot ja lakeat. Itseasiassa kirjoitan nytkin moottorisahan ääntä kuunnellen. Kävin juuri hyväksymässä suuren, vanhan ja kauniin, riippakoivun kaatamisen. Juurikin tuon, jonka oksille ylimmän kuvan köynnökset ovat kiivenneet. Kahdesta kilpalatvasta kasvanut koivu on keskeltä halki, ja natisee uhkaavasti tuulisella säällä. Pakko mikä pakko.

Niilon suuresta pulkkamäkikasasta on jäljellä enää vain mitätön valkoinen läntti. Ne on niitä menneen talven lumia. Mitäs niitä murehtimaan.
Haravoitavaa olisi ihan omiksi tarpeiksi, perennapenkit pitäisi käydä läpi, ja siivota. Työtä on enemmän kuin yhdessä kesässä ehtii mitenkään tehdä, mutta onneksi meillä on aikaa. Tämän asian kanssa pitää vain katsoa omaa rajallisuuttaan silmiin.

Yllä olevan kuvan vasemmassa laidassa näkyy se, mikä vielä tänään oli ”kuusiaidasta” jäljellä. Keskellä ulkorakennus, ja sen vasemmalla puolella ensimmäisen kuvan pihavajan katonharja. Oikealta voi juuri ja juuri erottaa päärakennuksen.
Punainen tupa, josta puuttuu vain perunamaa. Sen suunnitteleminen alkaakin olla jo ajankohtaista! Taidankin julistaa puutarhakauden virallisesti avatuksi. Haravan varteen mars!