Tai taskullinen turhuutta, ihan miten asian sitten haluaakin nähdä. Piristin itseäni eilen pienellä shoppailukierroksella maailman parhaassa seurassa, eli ihan yksin. Hypistelin rauhassa ja katselin kenenkään häiritsemättä. Vaatteita en edelleenkään viitsi katsella sillä silmällä, puhumattakaan ajatuksesta tunkea itseni sovituskoppiin. Eiei!
Marimekolta jäi käpälään Tasku -nahkapussukka. Etsinnässä on nimittäin jo pidempään ollut pieni laukku, johon mahtuu puhelin, avaimet, huulirasva ja maksuvälineet. Ison käsilaukun raahaaminen kun tuntuu hassulta esimerkiksi ruokakaupassa, kun ostoskärryissä on jo pakolliset korit ja kassit. Nyt käsilaukun voi huoletta jättää autoon, ja ottaa vain välttämättömät pikkupussissa kauppakorin pohjalle.

Sokoksen kosmetiikkaosastolla huomasin käyttämäni Lancomen meikkivoiteen olevan tarjouksessa, ja koska vanhaa pulloa on jo muutaman päivän saanut ravistella (toimiva tuote, huono pakkaus), nappasin uuden paketin ja iloitsin säästäessäni muutaman euron. Samalla tarttui mukaan myös Make Up Storen huultenrajauskynä kadonneen samanlaisen tilalle.

Ylimääräisenä pikkuhemmotteluna hankin vielä uuden huulipunan ja huulikiillon vasta alkaneen vuoden kunniaksi. Ja tulihan sitä välittömästi elefantillekin tyttömäisempi olo!

Huultenrajauskynästä olen tykästynyt nudeen sävyyn Sand Storm, Chanelin Rouge Coco -huulipuasta valitsin sävyn 38, Superstition ja saman merkin kiillosta sävyn 164, Plaisir. Mitäänsanomattoman nudeja nuokin molemmat, mutta jos sävyt jotakuta nyt sattui kiinnostamaan…

Alunperin menin kyllä kosmetiikkaosastolle ostamaan kynsilakanpoistoainetta. Arvatkaa onko mulla sitä edelleenkään!? Kynsissä on kyllä sellaiset vähemmän nätit puoliksi lähteneet lakat….

Tyttömäisen turhamaista torstaita teillekin!

PS. Kävin muuten tänään lääkärissä, ja lääkäri käski nautiskella raskauden viimehetkistä ja hemmotella itseäni. Onnistuu! 🙂

Arvontalaulu on raikunut ja lottomylly pyörinyt Pikkukengurun kanssa yhteistyönä järjestetyn Aquaint desivesi -arvonnan osalta! Kolme onnekasta voittajaa tulee tässä:
1. palkinto: Emilia V, 2. palkinto: Katri ja 3. palkinto: Tuulia
Laitan onnekkaille postia ASAP, jotta Pikkukengurun väki voi postittaa palkintonne eteenpäin!

Onnea voittajille, ja jälleen kerran, kiitos kaikille osallistuneille!

Täällä yksi raihnainen mamma oikaisee nyt soffalle. Hemmottelin itseäni pienellä shoppailukierroksella, ja nyt on kuulkaas aika kaikkensa antanut olo!

 

 

Eli tavallisissa vaatteissa! Kyllä, nyt on mammahousut heitetty lähes kokonaan nurkkaan ja kaivettu arkistojen kätköistä (=pahvilaatikoista) joulun ja uuden vuoden kunniaksi tavis vaatteet, jotka kesän ja syksyn aikana olen pikku hiljaa laittanut sivuun. Huisi fiilis!
Koskela (don’t ask) on valahtanut kengurupussissaan niin alas, että masu tuntuu lähes kadonneen, ja jokuset teistä asiasta jo tapsanpäivän postauksessa huomauttivatkin. No joo, ei se masu nyt ihan tunnu kadonneen, mutta näyttää kyllä kovin pieneltä! Siis pieneltä ollakseen vauvamasu viikolta 37.
Henkilökohtaisesti en nyt sanoisi, että vauvan laskeutuminen oloa mitenkään helpottaa, mutta joulunpyhienkin pakkasilla tuntui taivaalliselta vetää toppatakin vetoketju kiinni!
Vaikka vauvamasu ihana onkin, niin kyllä jo alkaa olla ikävä omaa tuttua kehoaan ja omia muotojaankin. Puhumattakaan elämän ”helppoudesta” ilman lantiota painavaa vatsaa. No, nyt pieni askel vanhaan (tässä tapauksessa vanhoihin vaatteisiin) on mahdollinen juurikin laskeutuneen vatsan ansiosta. Flexi-beltit ei oikein toiminut mulla tuossa keskiraskaudesta, koska etupaneelin peittäminen vaati vähintään mekkoon pukeutumista pystyvatsan vuoksi. Nyt loivemman kummun kanssa vyötärönleventäjät toimivat oikein hyvin.


Tänään on ollut sellainen semi-siivouspäivä, iltapäiväksi jotain kivaa ja mukavaa puuhaa. Voipi olla, että tontut ja possut lähtevät vielä tänään kohti ullakkoa, mutta viimeistään sitten loppiaisena. Jotenkin ei nyt vain ole kiire joulunkaan siivoamiseen. Antaa venyä (meillä siis on yhä kuusikin), seuraavaan on kuitenkin taas vuosi aikaa.

Taustalla muuten sitä maalausprojektia. Kyllä sekin tästä pikkuhiljaa….

Mukavaa vuoden ekaa arkipäivää mussukat!