Terehdys vietin viemältä! Pesänrakennusta todellakin, sitä on kuulunut viime päiviin. Hassua siivousta ja puunailua, kodinlaittoa ja valmistautumista.
Ajattelin kuitenkin tulla välillä tervehtimään teitä, moni kun on jo kysellyt, mitä tänne kuuluu. Kiitos kun olette niin ihanasti myötäeläneet mun kanssa! Koitan sitten vaikka feissarin puolella teitä infota, kun jotain kerrottavaa on!
Hah, olipa siskoni ystävä muuten bongannut poksahtamisestani jo keskustelupalsta-arvailujakin! Voihan vihne! Melkein odotan kansainvälisten vedonlyöntisivustojen kiinnostumista, saadaanpa ihan oikeat mittasuhteet tällekin asialle 🙂

Kuvissa paloja olkkarista. Kirjahyllyt, ja hiukan muutakin, pitäisi kotiuttaa varastosäilytyksestä. Katto on yhä laittamatta, sähköjä ei ole. Listoja ym. hienosäätöä ei edes ajatella vielä. Sohva ja divaani kaipaavat uusia päälisiä, vaan enpä taida enää uskaltaa Ikeaan asti lähteä. Pöytää pitää myös tuumailla, mutta sekin asia selkiytyy vasta muiden kalusteiden saavuttua kotiin. Olkkari on kuitenkin siisti ja puhdas – se on tällä hetkellä pääasia. Pikkuhiljaa valmiimmaksi!
Oliivipuu löytyi myös sieltä Bauhaussista. Kiva ruukunsuojakori Tine K:lta, samoin suuri kassi, joka nielee peittot ja tyynyt.
Tekstiilejen ompelua olisi seuraavaksi suunnitelmissa.

Jatkan hommia! Mahtavaa talvista viikkoa kaikille. Nautitaan auringosta ja kirpeistä pakkasista!

 

Piskuisen myrtin verran viherterapiaa, ja heti piristää kummasti. Bauhaussin reissulta tarttui mukaan kyllä muutakin vehreää, mutta niitä toisella kertaa. Kukkaruukkuja hain eilen aamulla paikallisesta marketista, ja sivelin niihin ohuelti valkoista vesiohenteista pohjamaalia. Käsittely, jota olen suosinut ennenkin; Saviruukun pinta krakeloituu nopeasti kauniiksi, kun savi hengittää maalin läpi. Mullan tuoksussa on ihana keväinen fiilis!

Tikusta asiaa; Eli tulin vain pikaisesti huikkaamaan moit, ja ilmoittamaan, että täällä ollaan yhä – ja ihan yhtenä kappaleena. Päivät menee taas mukavasti ohi, jokin energiapiikki pakottaa tarttumaan ja tekemään. Kiva, käsiä vain saisi olla enemmänkin!
Sormet syhyävät olkkarin kimppuun. Jonkun pitäisi vain toimertua tekemään siellä  isommat hommat ensin valmiiksi. Menee siis ajalle synnytyksen jälkeen. Tämäkin.
Ihana ihana valo saa kaiken näyttämään kauniimmalta – ja ikkunat likaisemmilta. No, onpahan puuhaa pariksi viikoksi, jos ei muuta ilmaannu.

Viherterapeuttista päivää teillekin!

 

Nostin vihdoin lehtikuusenoksat ruokapöydältä syrjään, ja ostin kevään ensimmäisen tulppaanikimpun. Johan tuli heti keväisempi fiilis. Jotakin muutakin vehreää pitää hankkia kotia piristämään. Ainakin olohuone, joka nyt on remontin alla, kaipaa kasvillisuutta ja pirteämpää fiilistä. Pitäisi vain tehdä reissu jonnekin, missä valikoimat ovat tulppaanikimppua suuremmat. Pitäisi ja pitäisi. Pitäisi sitä ja pitäisi tätä! Puuh, odottavan aika on todella pitkää! Pinna alkaa olla lopuillaan, ja haluaisin jo suunnitella elämää eteenpäin.



Palailen eilisen ihaniin kommentteihinne myöhemmin. Nyt lähden reippaalle happihyppelylle, jumpaan ja keksin kaikkia muitakin vippaskonsteja herätelläkseni uinuvat supistukset jälleen käyntiin!